Julkiset hankinnat koskettavat meitä kaikkia
Aurattuja katuja, kirjaston kirjoja, päivähoitoa, koulukuvauksia, palvelutaloja, rokotteita, ambulanssikuljetuksia, siltoja, vesitorneja, tietöitä, jäänmurtajia, it-järjestelmiä, pehmopapereita, adventtikynttilöitä kirkossa…
Laadukkaita hankintoja avoimesti ja kustannustehokkaasti
Miksi julkisia hankintoja säädellään? Ytimessä on laadukkaiden hankintojen tekeminen järkevään hintaan, terveen kilpailun tukeminen ja avoin markkinoille pääsy. Jos hankintalainsäädäntöä ei olisi, kaupankäynti olisi altis korruptiolle – kärjistetysti avoimuus vs. maan tapa. Käsi ylös, kuka todella kannattaa jälkimmäistä?
Hankintalakeja on kolme
Tiesitkö, että julkisia hankintoja säätelee itse asiassa kolme eri lakia, ja että hankintojen sääntely on vanhaa perua? Tai että oikeus osallistua julkisiin hankintoihin koskee vain tiettyjen maiden yrityksiä ja toimijoita?
Hankintalaki on kuin liikennesäännöt ja fiksu ostaja loistokuski
Hankintalain noudattaminen ei estä ostamasta kuraa ala-arvoiselta toimittajalta. Yhtä hyvin on mahdollista tehdä onnistuneita hankintoja lain soveltamisesta huolimatta.
Kisa lyhyt, sopimus pitkä
Julkisen hankinnan kilpailutus on ohikiitävä hetki sopimuskauteen verrattuna. Kilpailutuksella pedataan yhteistyö vuosiksi – palvelua saatetaan ostaa neljäksi vuodeksi, ehkä pidempäänkin ja laitehankintojen kanssa on elettävä vuosia, rakennusurakoista puhumattakaan. Urakkakohteen suunniteltu käyttöikä saattaa olla 50 tai jopa 100 vuotta! Ajattele, yhdellä kilpailutuksella on löydettävä kumppani, jonka hoidettavaksi palvelun tohtii huoleti antaa vuoksiksi tai jonka toteutusta jaksaa…
Hankinnat löytyvät Hilmasta
Kaikki julkiset hankinnat julkaistaan Hilmassa, valtiovarainministeriön ylläpitämässä ilmoituskanavassa osoitteessa http://www.hankintailmoitukset.fi.
Tarjoaja, ilmoita referenssit
Lähes varmasti julkiseen hankintaan osallistuvalta tarjoajalta edellytetään vastaavaa aiempaa kokemusta, referenssejä. Ilmoita ne prikulleen ostajan pyytämällä tavalla. Tähän on tärkeä syy – puutteellisesti ilmoitettu referenssi johtaa pahimmillaan tarjoajan sulkemiseen pois tarjouskilpailusta, kilpailu päättyy omalla kohdalla siihen.
Tarjous sitoo!
Julkiset hankinnat on siitä jännä bisnes, että tarjouskilpailussa annettu tarjous sitoo. Kun määräaika tarjousten jättämiselle päättyy, tarjousta ei voi perua. Tarjoaja ei voi yksipuolisesti vetäytyä kisasta. Meillä on oikeuskäytäntöä, jossa voittanut tarjoaja on vetäytymisensä jälkeen velvoitettu korvaamaan hintaero toiseksi tulleeseen tarjoukseen. Tästä seuraa pari asiaa.
Alihankkijat, voimavarat ja ryhmittymänä tarjoaminen – mitä eroa näillä on?
Julkiseen hankintaan on mahdollista osallistua yksin tai porukalla omien yhteistyökumppaneiden kanssa. Tarjoaja voi käyttää alihankkijoita, vedota näiden voimavaroihin tai osallistua ryhmittymänä. Mitä eroa näillä on?
Hankintaoikaisu
Hankintapäätös on tehty, eikä se mennyt nappiin. Mitä seuraavaksi? Tarjoajat, jotka ovat osallistuneet tarjouskilpailuun, ovat oikeutettuja hakemaan päätökseen muutosta. Käytännössä keinot ovat oikaisupyynnön tekeminen hankintayksikölle tai valitus markkinaoikeudelle.
Valitus markkinaoikeudelle
Hankintapäätös on tehty, eikä se mennyt nappiin. Hankintaoikaisua järeämpi keino on markkinaoikeudelle tehtävä valitus, eli virheellisen ratkaisun saattaminen tuomioistuimen tutkittavaksi. Markkinaoikeusvalituksen voi tehdä kansallisissa ja EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Tästä jaottelusta riippuvat myös markkinaoikeuden käytettävissä olevat keinot.
Tarjouksen liikesalaisuudet, kaksiteräinen miekka
Tarjoajalla on oikeus merkitä liike- ja ammattisalaisuuksiksi katsomansa kohdat tarjouksesta luottamuksellisiksi. Tämä voi olla myös kaksiteräinen miekka.
Ole valontuoja – vastalauseet hankinnoista harmistuville
Julkiset hankinnat eivät ehkä yllä siihen arvostukseen ja säkenöintiin, joka niille asian merkittävyyden vuoksi kenties kuuluisi. Muutetaan asenteita puhumalla itse hankinnoista hyvää! Miten se tehdään? Tässä vastalauseet hankintalaista harmistuville.
Mitä hankintalaki edellyttää yrityksiltä?
Mitä hankintalaki edellyttää julkiseen hankintaan osallistuvilta tarjoajilta? Ei paljoa. Ja kas, tässä yksi keskeinen syy, miksi toiset ostajat onnistuvat siinä missä toiset epäonnistuvat. Yksi hankinnan kriittisimmistä vaiheista on kilpailutukseen osallistuvia ehdokkaita ja tarjoajia koskevien vaatimusten määrittely (ns. soveltuvuusvaatimusten asettaminen).
Mitä hankintalaki edellyttää hankinnan kohteelta?
Mitä hankintalaki edellyttää hankinnan kohteelta? Ei mitään. Hankintalaki ei varsinaisesti ota kantaa siihen, mitä hankinnan kohteelta vaaditaan.
Hinta vs. laatu
Julkisissa hankinnoissa on huomioitava laatua. Olemme tästä kaikki samaa mieltä. Näkemys keinoista, joilla laatu huomioidaan, vaihtelee. Miten se on mahdollista?
Valitse neuvottelumenettely – kolmen V:n muistisääntö
Onnistunut hankinta edellyttää yhteistyötä, keskustelua. Neuvottelumenettely tarjoaa siihen hyvät puitteet. Laissa säädetään neuvottelumenettelyn käyttöedellytyksistä, ne on käytännössä helppo täyttää – harvassa ovat hankinnat, joissa hankintayksikön tarpeet voidaan täyttää olemassa olevia ratkaisuja mukauttamatta. Koska neuvottelumenettely sitten kannattaa valita? Heitän tähän “kolmen V:n” muistisäännön – volyymi, viestintä ja vtutus.
Olipa kerran… eli julkinen hankinta selitettynä lapselle
Mitä julkiset hankinnat ovat? Tämä postaus on kirjoitettu lapsille.
Sidosyksikköhankinnat
Hankintayksikön ei tarvitse kilpailuttaa hankintoja, jotka se tekee niin kutsutulta sidosyksiköltään. Helppoa, ja syy sidosyksikköasemaan vetoamisen suosiolle – erään tutkimuksen mukaan in house -yhtiöiltä tehtävien hankintojen arvo on Suomessa jopa 15 miljardia euroa vuodessa. Jos Hilman kautta kilpailutetaan vuosittain hankintoja noin 35 miljardin arvosta, sidosyksikköostoja tehdään siis melkoisesti. Mikä oikein on sidosyksikkö?
KKV valvoo hankintoja
Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV valvoo julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön noudattamista. Valvonnan tehtävänä on varmistaa yleisen edun sekä avoimuuden ja syrjimättömyyden toteutuminen. Epämääräisestä toiminnasta voi vinkata KKV:lle myös nimettömästi.
Suorahankinnat
Suorahankinnat päätyvät uutisiin ja KKV:n haaviin. Koska suorahankinnan oikein saa tehdä? Lyhyt vastaus: hyvin harvoin.
Julkiset hankinnat ovat vastuullisia, vihreitä, paikallisia…
Julkiset hankinnat ovat juuri sellaisia, minkälaisiksi hankintayksikkö ne tekee. Hankinnoissa on mahdollista huomioida ostajalle tärkeitä arvoja, kuten vastuullisuutta, ympäristönäkökohtia, jopa paikallisuutta. Olen kirjoittanut Hankintaturistia pian kuusi vuotta ja vuosien varrelle mahtuu useampikin kirjoitus arvoperusteisista hankinnoista.
Malja sinulle, hankinnan tekijä!
Vinkkejä, neuvoja, ohjeita, sääntöjä… Mutta mitä todella haluaisin sanoa julkisiin hankintoihin osallistuville tarjoajille, entä ostajille?
Julkinen hankinta onnistuu, jos niin haluaa
Onnistunut julkinen hankinta on yhtä kuin aito tarjouskilpailu, laadukkaat tarjoukset ja hyvä sopimuskausi. Parhaimmillaan hankinta kehittyy yhteistyön myötä ja kaikkia hymyilyttää. Väitän, että julkiset hankinnat onnistuvat, jos ostaja niin haluaa. Miten se on mahdollista? Tässä tärkeimmät oivallukseni.