Hankintalaki uudistuu – mikä muuttuu?

Kesä ja hankintalain päivitys! Hankintalainsäädäntöön on tehty viilausta ja muutokset tulevat voimaan 1.7.2021. Mikä muuttuu? Hankintaturisti selventää listaamalla kaikki säännökset, joita muutos koskee sekä tiedon siitä, mikä lainkohdassa muuttuu.

Valitus markkinaoikeudelle

Hankintapäätös on tehty, eikä se mennyt nappiin. Hankintaoikaisua järeämpi keino on markkinaoikeudelle tehtävä valitus, eli virheellisen ratkaisun saattaminen tuomioistuimen tutkittavaksi. Markkinaoikeusvalituksen voi tehdä kansallisissa ja EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Tästä jaottelusta riippuvat myös markkinaoikeuden käytettävissä olevat keinot.

Kisa lyhyt, sopimus pitkä

Julkisen hankinnan kilpailutus on ohikiitävä hetki sopimuskauteen verrattuna. Kilpailutuksella pedataan yhteistyö vuosiksi – palvelua saatetaan ostaa neljäksi vuodeksi, ehkä pidempäänkin ja laitehankintojen kanssa on elettävä vuosia, rakennusurakoista puhumattakaan. Urakkakohteen suunniteltu käyttöikä saattaa olla 50 tai jopa 100 vuotta! Ajattele, yhdellä kilpailutuksella on löydettävä kumppani, jonka hoidettavaksi palvelun tohtii huoleti antaa vuoksiksi tai jonka toteutusta jaksaa…

Kansallinen julkisten hankintojen strategia on julkaistu

Suomi sai hiljattain ensimmäisen kansallisen julkisten hankintojen strategian (Valtiovarainministeriö, 2020). Tavoitteena on nostaa Suomi eurooppalaiseksi edelläkävijäksi julkisten hankintojen johtamisessa, osaamisessa, tiedon hyödyntämisessä, innovatiivisuudessa ja vastuullisuudessa. ”Tarvitsemme yhteisen kansallisen julkisten hankintojen strategian siksi, että saamme tulevaisuudessa entistäkin toimivampia hankintoja”, julkaisussa linjataan. Hankintaturisti tutustui hankintastrategiaan – ja sen saamaan kritiikkiin.

Siivoushankintojen kilpailuttamisesta

Viime päivinä on puhuttu siivoushankintojen vastuullisuudesta Helsingin Sanomien raportoitua laajasti siivousalalla esiintyvästä työntekijöiden hyväksikäytöstä. Julkiset hankinnat ja hankintalaki ovat tapetilla, vaikka ongelma on ennen kaikkea sopimuskauden aikaisessa valvonnassa ja keinoissa puuttua rikkomuksiin.

Saitko koronatukea – näin noudatat hankintalakia

Oletteko ajatelleet, että maskeja ostetaan miten sattuu, mutta koronarahoitusta saavat yritykset joutuvat tukea käyttäessään noudattamaan hankintalakia? En minäkään. Sain puhelun kivijalkakauppiaalta. Business Finland oli myöntänyt täysimääräisen liiketoiminnan kehitysrahoituksen häiriötilanteessa, ja hyvä niin. Tukipäätöksen kyljessä oli tullut ohje: ”Rahoituksen saajan pitää noudattaa lakia julkisista hankinnoista”. Mitä lain soveltamisesta tarvitsee tietää? Miten yritys noudattaa hankintalakia? Hankintaturisti selventää.

Veikkaamalla suorahankinta – koska suorahankinnan saa lain mukaan tehdä?

Tieto Veikkauksen kilpailuttamatta jättämästä miljoonasopimuksesta nousi alkuviikolla otsikoihin (Ylen laaja artikkeli täällä). Mediassa Veikkauksen laki- ja vastuullisuusjohtaja perusteli suorahankintaa vanhan sopimuksen jatkamisella. Nopeasti löytyi myös toinen uutinen syksyltä, jossa Veikkaus puolustaa kasinopelien kilpailuttamatta jättämistä ainutkertaisten taideteosten hankkimisena. Suorahankintaa koskevan säännöksen kertaamiselle näyttäisi olevan tilausta, joten vilkaistaanpa hankintalakia. Koska suorahankinta oikein on mahdollinen?

Rakas Joulupukki!

Toiveilla on tapana toteutua, kun ne lausuu ääneen. Siksi, Rakas Joulupukki, toivon, että  julkisten hankintojen merkitys oivalletaan.  

Riski on tärkein – konsessio eli käyttöoikeussopimus selitettynä

Mikä on käyttöoikeussopimus? Taannoisessa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumissa improvisaatioteatteri teki laulun käyttöoikeussopimuksista osana seminaarin loppukevennystä. Kertosäe oli iskevä, yleisöstä huudettu heitto riski on tärkein. Sen ympärille rakentui lennokas sanoitus, vaikka taiteilijoilla ei tainnut olla aavistustakaan käyttöoikeussopimuksen merkityksestä jukisten hankintojen kontekstissa.

Hilmasta piirtyy näennäinen totuus hankinnoista

Hilman vuoden 2018 tilastot on julkaistu. Miltä julkiset hankinnat näyttävät? Tutustuin tilastoihin viiden viime vuoden ajalta ja yllättävin tieto lienee tämä:   Hilma on huono tietolähde, josta piirtyy näennäinen totuus Suomessa tehtävien julkisten hankintojen volyymista.