”Käänteisellä kilpailutuksella paras laatu voittaa aina”, kirjoitti kollega taannoisessa Hesarin mielipidekirjoituksessa, ja sehän sopii, onhan juuri laadun ostaminen yksi keskeisimmistä julkisten hankintojen yhteydessä esitetyistä toiveista. Mitä käänteinen kilpailutus tarkoittaa ja miten kilpailutus käytännössä tehdään? Hankintaturisti selventää.
Olen elämäni ensimmäistä kertaa podcastin vieraana, puhumassa hyvää hankinnoista! Mistä innostus julkisiin hankintoihin? No esimerkiksi siitä, että hankinnoilla on mahdollisuus vaikuttaa ja julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa yli 30 miljardia euroa vuodessa. Summa vastaa Ikean maailmanlaajuista liikevaihtoa ja sen voi käyttää hurjan hyvin – tai huonosti. Näinkin skarpisti olisin voinut vastata, jos ei olisi jännittänyt niin kamalasti! Nauhalla onneksi naurattaa.
Kevät on ollut neuvotteluja ja blogissa hiljaista. Työmatkoja, hotellihuoneita ja ideoiden tavoittelua pulla kädessä. Kun istuu kuuntelemassa rakennusurakoiden, laitehankintojen ja erilaisten palvelujen substanssia riittävän monta päivää, ehtii syntyä muutamia oivalluksia. Tässä parhaat ohjeet onnistuneisiin neuvotteluihin sekä vahva kannanotto keskustelun puolesta – onnistunut hankinta edellyttää aina yhteistyötä ja vuoropuhelua.
Toiveilla on tapana toteutua, kun ne lausuu ääneen, sanotaan. Toivon, että ensi vuonna:
Julkiset hankinnat ovat viestintää ja onnistunut hankinta edellyttää vuoropuhelua. Olen viime aikoina löytänyt itseni kerran jos toisenkin puhumasta haltioituneena vuorovaikutuksen merkityksestä julkisissa hankinnoissa. Minusta hankintalain paras säännös on markkinakartoitus ja aika korkealle yltävät myös neuvottelumenettelyä koskevat pykälät. Yllätyksekseni olen viime aikoina törmännyt myös neuvottelumenettelyä koskeviin väärinkäsityksiin, jotka ovat saaneet tilaajat suotta arkailemaan ja välttämään koko menettelyä. Optimisti ei lannistu ja väärinkäsitykset pitää oikoa! Vuoden sisään on mahtunut kymmenkunta neuvottelumenettelyä – tässä kolme tärkeintä oivallusta.
Olin taannoin puhumassa vaikuttavuuden hankinnasta työni puolesta ja aihe on kiinnostanut viimeaikaisissa kohtaamisissa laajemminkin. Viimeksi eilen Sitra esitti Twitterissä toiveen vaikuttavuuden huomioimisesta palveluhankinnoissa nuorten syrjäytymistä koskevaan Helsingin Sanomien uutiseen ja sen taustalla olevan Me-säätiön analytiikkaan viitaten. Sitra itse julkaisi jo viime syksynä käsikirjan vaikuttavuuden hankinnasta, jonka on muuten kirjoittanut timanttinen työkaverini, datanero Jussi Pyykkönen.
1. Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa. Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa 30 miljardia euroa joka vuosi. Tilaajana sinulla on vaikutusvaltaa, hyödynnä se. Älä pelkää kilpailutusta, vaan näe julkinen hankinta mahdollisuutena.
Hiphurraa! Uusi hankintalaki sallii ympäristömerkin edellyttämisen osana julkista hankintaa aiempaa helpommin. Itse asiassa laki sallii ympäristöominaisuuksien lisäksi myös sosiaalisia ominaisuuksia tai ”muita ominaisuuksia” kuvaavien merkkien edellyttämisen. Tällaisia ovat kaiketi ainakin Reilu kauppa ja luomumerkinnät.
Päätän koulutukseni nykyään sutkaisemalla, että julkinen hankinta on myös mahdollisuus. Oikeastaan jos kuulijalle jäisi vain yksi asia mieleen, se voisi hyvin olla juuri tämä: julkinen hankinta on aina mahdollisuus. Kerron teille, miksi.
Kiinnostavatko käyttäjäystävällisemmät palvelut ja tehokkaammat toimintatavat? Teollisuustaiteen liitto Ornamo julkaisi eilen oppaan muotoiluhankinnoista eli muotoilun ja julkisten hankintojen yhdistämisestä. Liitto on tässä melkoinen pioneeri, sillä kansainvälisestikin aiheesta on kirjoitettu hyvin vähän. Vaikuttavaa vuoropuhelua! – Opas tulokselliseen muotoiluhankintaan löytyy netistä ja se on käytännönläheisyydessään suorastaan erinomainen! Oppaassa on huomioitu tilaajan sekä myyjäpuolella olevien muotoilijoiden näkökulmat. Mitä muotoiluhankinnat ovat?
