Suorahankinnat

Suorahankinnat päätyvät uutisiin ja KKV:n haaviin. Koska suorahankinnan oikein saa tehdä?

Lyhyt vastaus: hyvin harvoin.

Suorahankinta, eli ostaminen ilman avointa kilpailutusta, on poikkeus kilpailuttamisvelvoitteesta ja sallittua vain hyvin harvoin. Hankintalain suorahankintasäännöksessä (40 §) on kahdeksankohtainen lista suorahankinnan käyttötilanteista. Lista on tyhjentävä.

Kyseisen lainkohdan lisäksi suorahankinnan voi tehdä tietyin edellytyksin lisätilauksena (41 §) sekä erityistapauksessa myös yksittäisissä sote-hankinnoissa (110 §).

Suorahankinnan perusteita on tulkittava suppeasti ja suorahankinnan tekeminen on aina perusteltava.

Kahdeksan käyttöhetkeä

Suorahankinta käy siinä tapauksessa, että teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan. Lisäedellytyksenä on, ettei muita järkeviä vaihtoehtoja tai korvaavia ratkaisuja kerta kaikkiaan ole. Ehkä yllättävää, mutta tämän kriteerin täyttymistä ehdotellaan kohtalaisen usein. Tavanomaisesti se kuitenkin kertoo enemmän kilpailuttamista kohtaan koetusta epätietoisuudesta kuin poikkeuksellisten teknisten syiden olemassaolosta – oma hankinta näyttäytyy haastavana.

Toinen suosittu ehdotus suorahankinnan perusteeksi on äärimmäinen kiire. Suorahankinnan voi nimittäin tehdä silloin, kun sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Kiireen on todella oltava tilaajasta riippumaton ja ennakoimaton – oman sähellyksen ja jahkailun aiheuttama kiire ei käy. Lisäksi kiireen on oltava äärimmäinen. Jos suorahankinnan tekee äärimmäiseen kiireeseen vedoten, hankintayksikön on viipymättä ryhdyttävä valmistelemaan varsinaista kilpailutusta – suorahankintaan saa turvautua kiireen nojalla vain sen aikaa, kun se on ehdottoman välttämätöntä.

Näiden kahden perusteen lisäksi suorahankinta käy hankintalain kahdeksankohtaista listaa hieman yksinkertaistaen taideteoksen ostamiseen, suunnittelukilpailun voittajan kanssa tehtävään toimeksiantosopimukseen, hankintaan tieteellistä tarkoitusta, tutkimusta ja tuotekehitystä varten; edullisiin ostoihin liiketoimintansa lopettavalta toimittajalta sekä perushyödykemarkkinoilta noteerattujen ja sieltä hankittavien tavaroiden ostoon. Suorahankinta käy tietyin edellytyksin myös silloin, kun avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan tarjouksia.

Erityistapaus sote

Erityistilanteessa suorahankinnan voi tehdä yksittäisissä sote-hankinnoissa jos tarjouskilpailun järjestäminen tai palveluntuottajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.

Suorahankinta lisätilauksena

Lisätilaus eli aiemman toimituksen laajentaminen on sekin mahdollista suorahankintana – tietyin edellytyksin. Pienissä määrin lisätilaukset ovat mahdollisia ja lisäksi suorahankinta käy tietyissä rajoissa jos toimittajan vaihtaminen johtaisi teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisen tavaran hankkimiseen, aiheuttaisi yhteensopimattomuutta sekä suhteettoman suuria teknisiä vaikeuksia. Tarvittaessa perusteet on kyettävä osoittamaan.

Muut perusteet lailliselle suorahankinnalle?

Sellaisia ei ole.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.