Tagged paikallisuus

Myytinmurtaja: Mikä on sidosyksikkö ja miksi sillä on merkitystä?

Sidosyksiköiden suosio on suurta. Yhtiöitä on noussut lukuisille toimialoille, osa on laajentanut reippaasti ja eräät hankintayksiköt ovat turvanneet sidosyksikköhankinnat jopa perustamalla erillisiä yhtiöitä vapailla markkinoilla kilpaillakseen. Huoli tästä kanavoitui alkuviikolla Kauppalehden pääkirjoitukseen. Sidosyksiköiden ulosmyyntiä rajoittava hankintalain säännös tulee voimaan siirtymäajan jälkeen 1.1.2019. On aika päivittää blogin kaikkien aikojen suosituin postaus – mikä on sidosyksikkö ja miksi sillä on merkitystä?

Kotimaisuutta ruokahankinnoilla – miten se tehdään?

Kuiva kesä kurittaa maanviljelijää, tuottajien asema puhuttaa, ja näkyypä kotimaisen ruoantuotannon tukeminen yhtenä hallituksen kärkitavoitteistakin. Julkisilla hankinnoilla voi vaikuttaa – tiesitkö, että Suomessa ostetaan ruokaa julkisten hankintojen kautta joka vuosi yli 300 miljoonalla eurolla? Tai että julkiset keittiöt tarjoavat vuosittain lähes 400 miljoonaa ruoka-annosta? En minäkään ennen tutustumistani lähiruokaoppaaseen. Sen sijaan tiedän, miten hankinnoilla vaikutetaan…

Työtä hankinnoilla – omille kuntalaisille

Olin alkuviikolla keskustelemassa hankintojen avulla työllistämisestä THL:n Hankinnoista duunia -hankkeen webinaarissa (tallenne löytyy täältä). Hankintalain kannalta keinot ovat simppelit – työllistämisehto huomioidaan vähimmäisvaatimuksena tai lisäpisteinä laatuvertailussa. Mutta saako kunta edellyttää, että yritys rekrytoi oman kunnan heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä? En osannut vastata, joten pitihän tämä selvittää.

Julkinen hankinta on mahdollisuus!

Päätän koulutukseni nykyään sutkaisemalla, että julkinen hankinta on myös mahdollisuus. Oikeastaan jos kuulijalle jäisi vain yksi asia mieleen, se voisi hyvin olla juuri tämä: julkinen hankinta on aina mahdollisuus. Kerron teille, miksi.

Hankintoja tehdään rahoillasi & kaksi muuta syytä, miksi julkisen hankinnan pitäisi kiinnostaa sinua

Julkisessa keskustelussa hankintalaki näyttäytyy helposti järjenkäytön esteenä ja lain mukainen kilpailutus pakollisena pahana, jonka kernaasti välttäisi. Paljon hedelmällisempää olisi keskustella siitä, näkyvätkö tilaajan arvot hankinnoissa tai miksi ylipäätään ulkoistetaan. Tässä kolme syytä, miksi jokaisen pitäisi kiinnostua julkisista hankinnoista.

Kaupunkifillarit tuskin laajenevat Helsingistä koska hankintalaki

Helsingin seudun liikenne (HSL) tiedotti viime viikolla kaupunkipyörien pilottikokeilusta Espooseen ensi kesänä. Tieto levisi nopeasti lehtiin ja sosiaaliseen mediaan, mutta minulla on teille todellinen uutinen: kaupunkipyörät eivät laajene Helsingin ulkopuolelle ilman julkista hankintaa. Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL nimittäin kilpailutti fillarit vuonna 2014 vain Helsinkiin (kirjoitukseni pyörähankinnasta täällä).

Määrittele korruptio

Suomi on maailman vähiten korruptoituneita maita, sanotaan. Läpinäkyvyys etenkin kuntien ja kuntayhtymien julkisissa hankinnoissa on kuitenkin kaukana siitä, mitä sen pitäisi olla, kertoo Transparency Internationalin korruptiokartoitus muutaman vuoden takaa. Tutkimusten mukaan korruptiota esiintyy kuntasektorilla hyvä veli -verkostojen ja julkisten hankintojen kautta. Ongelmia on erityisesti rakennushankkeissa. Näitä havaintoja tukee myös viime viikolla alkanut Vantaan entisen kaupunginjohtajan lahjusoikeudenkäynti, jossa syyttäjä vaatii vankeutta törkeästä lahjusrikoksesta. Mikä korruptio?

Pienyrittäjä ja julkiset hankinnat: kynnysarvot

”Moni luovan alan toimisto tai freelanceri tekee pieniä projekteja julkisen puolen ostajille, joita hankintalaki velvoittaa. Eteen tulee hankalia kysymyksiä, joihin ostajatkaan eivät aina osaa vastata.” Sain jo hyvän aikaa sitten toiveen ruotia hankintoja tällaisten pienten pelaajien näkökulmasta. Miten toimia oikein, kun töistä maksetut summat ovat pieniä puroja? Kenen vastuulla hankintalain noudattaminen oikein on? Mikä ihmeen kynnysarvo? Kynnysarvo on…

Arvot osaksi hankintoja

Miltä kuulostaisi eettisyyden, ympäristönäkökohtien, paikallisuuden tai vaikkapa työllistämisen huomioiminen julkisten hankintojen siivellä? Se on ihan mahdollista. Tavoitteista ja arvoista käytännön tekoihin pääsee laatimalla selkeän hankintastrategian. Osallistuin taannoin työkaverin pitämään koulutukseen, jonka aiheena oli paikallisuus julkisissa hankinnoissa (olen kirjoittanut blogissani paikallisuuden huomioimisesta; juttu löytyy täältä). Koulutuksen ydin kietoutui hankintastrategian ympärille. Mikä oikein on hankintastrategia ja miksi sen laatiminen on niin tärkeää?

Paikallisuus julkisissa hankinnoissa

Yle uutisoi hiljattain paikallisten yritysten suosimisesta julkisissa hankinnoissa. Otsikko, ”Kunnat kilpailuttavat miljardeja – kotiinpäin vedetään lukuisin keinoin”, oli ehkä hieman tarkoitushakuinen. Juttu perustui kyselyyn, johon oli saatu vastaukset 22 ”keskeiseltä” kunnalta. Uutisen kärki oli tämä: ”Kunnat ohjaavat tietoisesti kilpailutettaviakin hankintoja oman tai talousalueensa yrityksille. Hankintalain mukaan oman kunnan yritysten suosiminen on kiellettyä.” Totta molemmat, mutta näin vierekkäin esitettynä tämä antaa vähintäänkin arveluttavan kuvan kuntien toiminnasta ja hankintalain noudattamisesta. Se ei ehkä ollut tarkoitus, eikä ainakaan koko totuus.