Liikelaitoksesta in house -yksiköksi – mitä se tarkoittaa?

Okei, Espoon kaupunginhallitus piti kokouksensa 15.6. ja päätti esittää kaupunginvaltuustolle ateriahuoltoa hoitavan Espoo Catering -liikelaitoksen muuttamista in house -yksiköksi. Uutinen ehti lehtiin jo seuraavana päivänä, mutta mahtoiko merkityskin aueta.

In house -yksikkö eli sidosyksikkö eli mikä?

Hankintalakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee omalta sidosyksiköltään. Eli palvelua voi ostaa suoraan, kilpailuttamatta. Helppoa. Tässä poitti sidosyksiköiden suosimiselle.

Ja mikä se sidosyksikkö sitten tarkemmin ottaen oikein on?

Hankintalain määrittelyn mukaan in house eli sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä toimijaa, yleisimmin osakeyhtiötä. Paitsi että sidosyksikkö on erillinen toimija, sen pitää olla myös oman päätöksentekonsa kannalta itsenäinen. Hankintayksikön on kuitenkin valvottava sidosyksikköä kuten omia yksiköitään. Tästä syystä sidosyksikön omistuksen on oltava kokonaan hankintayksiköllä eli yksityistä omistusta ei saa olla lainkaan. Kolmas vaatimus koskee liiketoimintaa. Sidosyksikön on harjoitettava koko bisnestään tai aimo annosta siitä kyseisen hankintayksikön kanssa. Tarkkaa prosenttiosuutta ei ole määritelty, mutta oikeustapausten perusteella liiketoiminnasta 10% voisi olla myyntiä muille, loput hankintayksikölle.

Jos kaikki nämä vaatimukset täyttyvät – muodollisesti erillinen, päätöksenteon kannalta itsenäinen, valvontavalta, pääasiallinen liiketoiminnan harjoittaminen hankintayksikön kanssa – kyseessä on hankintayksikön sidosyksikkö ja hankinnat on mahdollista tehdä ilman kilpailutusta.

Miksi liikelaitos muutetaan sidosyksiköksi?

Kunnan liikelaitos, kuten Espoo Catering, on osa kunnan organisaatiota, niillä on esimerkiksi sama Y-tunnus. Liikelaitosten toimintaa markkinoilla, joilla on kilpailua – eli yksityisiä firmoja tekemässä samaa bisnestä – on rajoitettu kuntalain uudistuksella muutama vuosi sitten. Eli jos markkinat ovat olemassa, kunnan on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Kunnilla on niin sanottu yhtiöittämisvelvollisuus. Tämä velvollisuus on siksi, ettei kunta omalla toiminnallaan vääristäisi markkinoita (esimerkiksi polkemalla hintoja ilman konkurssivaaraa). Kunta voi kuitenkin edelleen omistaa tämän toimijan.

Esimerkkitapaus Espoo Catering -liikelaitos toimii kilpailuilla markkinoilla eli ateriapalveluja tarjoavat Espoossa myös yksityiset yritykset. Tästä syystä kuntalaki vaatii muuttamaan liikelaitoksen osakeyhtiö-, osuuskunta-, yhdistys- tai säätiömuotoon. Ja jotta kaupungin ei vastaisuudessa tarvitsisi kilpailuttaa tältä toimijalta ostamaansa ateriapalvelua hankintalain mukaan, on varmistuttava että uusi toimintamuoto täyttää sidosyksikön määritelmän.

 

 

 

 

Kommentit

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s