Tagged hankintavinkki

Käänteinen kilpailutus – mitä se tarkoittaa?

”Käänteisellä kilpailutuksella paras laatu voittaa aina”, kirjoitti kollega taannoisessa Hesarin mielipidekirjoituksessa, ja sehän sopii, onhan juuri laadun ostaminen yksi keskeisimmistä julkisten hankintojen yhteydessä esitetyistä toiveista. Mitä käänteinen kilpailutus tarkoittaa ja miten kilpailutus käytännössä tehdään? Hankintaturisti selventää.

Kotimaisuutta ruokahankinnoilla – miten se tehdään?

Kuiva kesä kurittaa maanviljelijää, tuottajien asema puhuttaa, ja näkyypä kotimaisen ruoantuotannon tukeminen yhtenä hallituksen kärkitavoitteistakin. Julkisilla hankinnoilla voi vaikuttaa – tiesitkö, että Suomessa ostetaan ruokaa julkisten hankintojen kautta joka vuosi yli 300 miljoonalla eurolla? Tai että julkiset keittiöt tarjoavat vuosittain lähes 400 miljoonaa ruoka-annosta? En minäkään ennen tutustumistani lähiruokaoppaaseen. Sen sijaan tiedän, miten hankinnoilla vaikutetaan…

3 yksinkertaista ohjetta, joilla onnistut neuvotteluissa

Kevät on ollut neuvotteluja ja blogissa hiljaista. Työmatkoja, hotellihuoneita ja ideoiden tavoittelua pulla kädessä. Kun istuu kuuntelemassa rakennusurakoiden, laitehankintojen ja erilaisten palvelujen substanssia riittävän monta päivää, ehtii syntyä muutamia oivalluksia. Tässä parhaat ohjeet onnistuneisiin neuvotteluihin sekä vahva kannanotto keskustelun puolesta – onnistunut hankinta edellyttää aina yhteistyötä ja vuoropuhelua.

Jätä edes keskeneräinen tarjous ajoissa ja neljä muuta neuvoa tarjoajalle

Miljoonahankinnan tarjoukset saapuvat – ja yrityksiä joudutaan sulkemaan kisan ulkopuolelle. Jälleen. Yksi on unohtanut ESPD-lomakkeen, toinen ei ole huomannut kuvata referenssien sisältöä lainkaan ja kolmas jättää koko tarjouksen myöhässä. Itse asiassa muidenkin tarjoukset saapuvat vain pari minuuttia ennen määräajan umpeutumista. Kiroilen ääneen. Sitten vedän henkeä ja soitan asiakkaalle. Jos voisin kertoa tärkeimmät neuvoni kaikille kilpailutuksiin osallistuville yrityksille, kertoisin nämä.

Työtä hankinnoilla – omille kuntalaisille

Olin alkuviikolla keskustelemassa hankintojen avulla työllistämisestä THL:n Hankinnoista duunia -hankkeen webinaarissa (tallenne löytyy täältä). Hankintalain kannalta keinot ovat simppelit – työllistämisehto huomioidaan vähimmäisvaatimuksena tai lisäpisteinä laatuvertailussa. Mutta saako kunta edellyttää, että yritys rekrytoi oman kunnan heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä? En osannut vastata, joten pitihän tämä selvittää.

Ympäristömerkki osaksi hankintaa

Hiphurraa! Uusi hankintalaki sallii ympäristömerkin edellyttämisen osana julkista hankintaa aiempaa helpommin. Itse asiassa laki sallii ympäristöominaisuuksien lisäksi myös sosiaalisia ominaisuuksia tai ”muita ominaisuuksia” kuvaavien merkkien edellyttämisen. Tällaisia ovat kaiketi ainakin Reilu kauppa ja luomumerkinnät.

Tarjoaja, näin täytät ESPD-lomakkeen!

Jeesasin taannoin ystävää ESPD:n täyttämisessä ja kun katsoin tarjouspyynnön kyljessä ollutta, ohjeistamatonta ja yliviivattua Word-blankettia tarjoajan näkökulmasta, tuntuivat puheet pienten ja keskisuurten yritysten aseman helpottamisesta äkkiä kaukaisilta. Selventäessäni ystävälle alihankkijan voimavarojen hyödyntämistä ymmärsin, että lomakkeen täyttäminen ilman apua voi olla yksi perkele. Joten, hyvä tarjoaja, tässä ESPD tulkattuna!

Meren roskaamisesta

Viime aikoina on uutisoitu räikeästä Itämeren roskaamisesta (mm. Yle ja Helsingin Sanomat). Räjäytystyömaiden kivilouhosta käytetään Helsingin uusien kaupunginosien rakentamisessa täyttömaana ja räjäytyksissä käytettyä muovista impulssiletkua päätyy mereen rekkalasteittain. Helsingin Hernesaaressa meritäyttötyöt ovat parhaillaan käynnissä.

Pienyrittäjä ja julkiset hankinnat: kynnysarvot

”Moni luovan alan toimisto tai freelanceri tekee pieniä projekteja julkisen puolen ostajille, joita hankintalaki velvoittaa. Eteen tulee hankalia kysymyksiä, joihin ostajatkaan eivät aina osaa vastata.” Sain jo hyvän aikaa sitten toiveen ruotia hankintoja tällaisten pienten pelaajien näkökulmasta. Miten toimia oikein, kun töistä maksetut summat ovat pieniä puroja? Kenen vastuulla hankintalain noudattaminen oikein on? Mikä ihmeen kynnysarvo? Kynnysarvo on…

Vuoropuhelu – teoriasta käytäntöön

Istuin taannoin illallisella vanhojen hankintatuttujen kanssa. Selvisi, ettei muutamassa suuressakaan kaupungissa käytetä vuoropuhelua systemaattisesti – itse asiassa vuoropuhelua toimittajien kanssa ei käydä kuulemma lainkaan. Olen aiemminkin kirjoittanut vuoropuhelusta, mutta nostan tämän uudelleen esiin sillä aihe on tärkeä. Tämä on selvästi yksi niitä hankintalain alihyödynnettyjä mahdollisuuksia.

Arvot osaksi hankintoja

Miltä kuulostaisi eettisyyden, ympäristönäkökohtien, paikallisuuden tai vaikkapa työllistämisen huomioiminen julkisten hankintojen siivellä? Se on ihan mahdollista. Tavoitteista ja arvoista käytännön tekoihin pääsee laatimalla selkeän hankintastrategian. Osallistuin taannoin työkaverin pitämään koulutukseen, jonka aiheena oli paikallisuus julkisissa hankinnoissa (olen kirjoittanut blogissani paikallisuuden huomioimisesta; juttu löytyy täältä). Koulutuksen ydin kietoutui hankintastrategian ympärille. Mikä oikein on hankintastrategia ja miksi sen laatiminen on niin tärkeää?

Paikallisuus julkisissa hankinnoissa

Yle uutisoi hiljattain paikallisten yritysten suosimisesta julkisissa hankinnoissa. Otsikko, ”Kunnat kilpailuttavat miljardeja – kotiinpäin vedetään lukuisin keinoin”, oli ehkä hieman tarkoitushakuinen. Juttu perustui kyselyyn, johon oli saatu vastaukset 22 ”keskeiseltä” kunnalta. Uutisen kärki oli tämä: ”Kunnat ohjaavat tietoisesti kilpailutettaviakin hankintoja oman tai talousalueensa yrityksille. Hankintalain mukaan oman kunnan yritysten suosiminen on kiellettyä.” Totta molemmat, mutta näin vierekkäin esitettynä tämä antaa vähintäänkin arveluttavan kuvan kuntien toiminnasta ja hankintalain noudattamisesta. Se ei ehkä ollut tarkoitus, eikä ainakaan koko totuus.

Taasko halvin hinta voittaa!

Hankintojen kohdalla törmää toisinaan jänniin uskomuksiin. Ehdoton lempparini on kiukku voittajan valitsemisesta ”pelkällä hinnalla”. Tämä on melko yleinen ja usein mediassakin esitetty väärinkäsitys. Juttu on nimittäin niin, että vaikka voittajan valintaperusteena käytettäisiin ainoastaan hintaa, väitän, että hankinnoissa huomioidaan aina laatu. Kerron, mikä juju siinä hintavertailussa oikein on.

Vuoropuhelu yritysten kanssa

Kuntaliitossa on huomattu asia, johon omassakin työssäni törmään: vuoropuhelu tilaajan eli hankintayksikön ja yritysten välillä herättää hämmennystä. Kuntaliitto on koonnut ”Yleisiä uskomuksia vuoropuhelusta” -otsikon alle vuoropuheluun liittyviä uskomuksia ja linjannut, pitävätkö väitteet paikkansa vai onko kyse urbaanilegendasta. Tälle on ehdottomasti tilausta!   Miten se vuoropuhelu sitten käytännössä järjestetään?