Onnistunut julkinen hankinta on yhtä kuin aito tarjouskilpailu, laadukkaat tarjoukset ja hyvä sopimuskausi. Parhaimmillaan hankinta kehittyy yhteistyön myötä ja kaikkia hymyilyttää. Väitän, että julkiset hankinnat onnistuvat, jos ostaja niin haluaa. Miten se on mahdollista? Tässä tärkeimmät oivallukseni.
Vinkkejä, neuvoja, ohjeita, sääntöjä… Mutta mitä todella haluaisin sanoa julkisiin hankintoihin osallistuville tarjoajille, entä ostajille?
Julkiset hankinnat ovat juuri sellaisia, minkälaisiksi hankintayksikkö ne tekee. Hankinnoissa on mahdollista huomioida ostajalle tärkeitä arvoja, kuten vastuullisuutta, ympäristönäkökohtia, jopa paikallisuutta. Olen kirjoittanut Hankintaturistia pian kuusi vuotta ja vuosien varrelle mahtuu useampikin kirjoitus arvoperusteisista hankinnoista.
Onnistunut hankinta edellyttää yhteistyötä, keskustelua. Neuvottelumenettely tarjoaa siihen hyvät puitteet. Laissa säädetään neuvottelumenettelyn käyttöedellytyksistä, ne on käytännössä helppo täyttää – harvassa ovat hankinnat, joissa hankintayksikön tarpeet voidaan täyttää olemassa olevia ratkaisuja mukauttamatta. Koska neuvottelumenettely sitten kannattaa valita? Heitän tähän ”kolmen V:n” muistisäännön – volyymi, viestintä ja vtutus.
Mitä hankintalaki edellyttää julkiseen hankintaan osallistuvilta tarjoajilta? Ei paljoa. Ja kas, tässä yksi keskeinen syy, miksi toiset ostajat onnistuvat siinä missä toiset epäonnistuvat. Yksi hankinnan kriittisimmistä vaiheista on kilpailutukseen osallistuvia ehdokkaita ja tarjoajia koskevien vaatimusten määrittely (ns. soveltuvuusvaatimusten asettaminen).
Julkiset hankinnat eivät ehkä yllä siihen arvostukseen ja säkenöintiin, joka niille asian merkittävyyden vuoksi kenties kuuluisi. Muutetaan asenteita puhumalla itse hankinnoista hyvää! Miten se tehdään? Tässä vastalauseet hankintalaista harmistuville.
Tarjoajalla on oikeus merkitä liike- ja ammattisalaisuuksiksi katsomansa kohdat tarjouksesta luottamuksellisiksi. Tämä voi olla myös kaksiteräinen miekka.
Hankintapäätös on tehty, eikä se mennyt nappiin. Hankintaoikaisua järeämpi keino on markkinaoikeudelle tehtävä valitus, eli virheellisen ratkaisun saattaminen tuomioistuimen tutkittavaksi. Markkinaoikeusvalituksen voi tehdä kansallisissa ja EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Tästä jaottelusta riippuvat myös markkinaoikeuden käytettävissä olevat keinot.
Hankintapäätös on tehty, eikä se mennyt nappiin. Mitä seuraavaksi? Tarjoajat, jotka ovat osallistuneet tarjouskilpailuun, ovat oikeutettuja hakemaan päätökseen muutosta. Käytännössä keinot ovat oikaisupyynnön tekeminen hankintayksikölle tai valitus markkinaoikeudelle.
Julkiset hankinnat on siitä jännä bisnes, että tarjouskilpailussa annettu tarjous sitoo. Kun määräaika tarjousten jättämiselle päättyy, tarjousta ei voi perua. Tarjoaja ei voi yksipuolisesti vetäytyä kisasta. Meillä on oikeuskäytäntöä, jossa voittanut tarjoaja on vetäytymisensä jälkeen velvoitettu korvaamaan hintaero toiseksi tulleeseen tarjoukseen. Tästä seuraa pari asiaa.
Lähes varmasti julkiseen hankintaan osallistuvalta tarjoajalta edellytetään vastaavaa aiempaa kokemusta, referenssejä. Ilmoita ne prikulleen ostajan pyytämällä tavalla. Tähän on tärkeä syy – puutteellisesti ilmoitettu referenssi johtaa pahimmillaan tarjoajan sulkemiseen pois tarjouskilpailusta, kilpailu päättyy omalla kohdalla siihen.
Elämme poikkeuksellisia aikoja ja julkisista hankinnoista toivotaan valoa alati synkkenevien talousuutisten virtaan. Miten julkisiin hankintoihin sitten pääsee mukaan? Hankintaturisti selventää.
Mikä on käyttöoikeussopimus? Taannoisessa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumissa improvisaatioteatteri teki laulun käyttöoikeussopimuksista osana seminaarin loppukevennystä. Kertosäe oli iskevä, yleisöstä huudettu heitto riski on tärkein. Sen ympärille rakentui lennokas sanoitus, vaikka taiteilijoilla ei tainnut olla aavistustakaan käyttöoikeussopimuksen merkityksestä jukisten hankintojen kontekstissa.
”Käänteisellä kilpailutuksella paras laatu voittaa aina”, kirjoitti kollega taannoisessa Hesarin mielipidekirjoituksessa, ja sehän sopii, onhan juuri laadun ostaminen yksi keskeisimmistä julkisten hankintojen yhteydessä esitetyistä toiveista. Mitä käänteinen kilpailutus tarkoittaa ja miten kilpailutus käytännössä tehdään? Hankintaturisti selventää.
Kuiva kesä kurittaa maanviljelijää, tuottajien asema puhuttaa, ja näkyypä kotimaisen ruoantuotannon tukeminen yhtenä hallituksen kärkitavoitteistakin. Julkisilla hankinnoilla voi vaikuttaa – tiesitkö, että Suomessa ostetaan ruokaa julkisten hankintojen kautta joka vuosi yli 300 miljoonalla eurolla? Tai että julkiset keittiöt tarjoavat vuosittain lähes 400 miljoonaa ruoka-annosta? En minäkään ennen tutustumistani lähiruokaoppaaseen. Sen sijaan tiedän, miten hankinnoilla vaikutetaan…
