Hankintalakeja on kolme

Tiesitkö, että julkisia hankintoja säätelee itse asiassa kolme eri lakia, ja että hankintojen sääntely on vanhaa perua? Tai että oikeus osallistua julkisiin hankintoihin koskee vain tiettyjen maiden yrityksiä ja toimijoita?

Merkittävin hankintasäännös, se, johon tavanomaisesti viitataan, kun puhutaan hankintalaista, on viralliselta nimeltään laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista. Sitä on noudatettava, kun hankinnan ennakoitu arvo ylittää niin kutsutun kynnysarvon. Tavanomaisten tavara- ja palveluhankintojen kohdalla kynnysarvo on 60.000 € ja rakennusurakoissa 150.000 €. Tietyissä palveluissa, joilla on vahva kansallinen kytkös (esim. majoitus, ateriapalvelut, juridiikka) kynnysarvo on 300.000 € ja sosiaali- ja terveydenhuollon hankinnoissa jopa 400.000 €. Kynnysarvon alle jäävät ostot ovat pienhankintaa, eikä hankintalaki koske niitä (pienhankinnat on kuitenkin tehtävä avoimesti ja syrjimättömästi).

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivat julkisen sektorin ostajat noudattavat puolestaan ns. erityisalojen hankintalakia. Käytännössä erityisalojen sääntely on löyhempää ja kynnysarvot ovat korkeammat, sillä erityisalojen toimijat noudattavat hankinnoissaan vain ns. EU-kynnysarvoja. Erityisalojen kynnysarvo tavara- ja palveluhankintojen kilpailuttamiselle on 428.000 €, sote-palveluille (esim. työterveyshuollon ostamiselle) 1.000.000 € ja rakennusurakoille 5.350.000 €. Erityisaloilla suuri määrä hankintoja hoituu toisin sanoen pienhankintoina tilaajan omilla ohjeilla.

Lisäksi puolustus- ja turvallisuushankinnoille on oma lakinsa. Sitä sovelletaan sellaisiin hankintoihin, joita ei voida kilpailuttaa hankintalain nojalla ilman, että valtion keskeiset turvallisuusedut vaarantuisivat.

Kansallinen hankintalainsäädäntö nojaa EU-direktiiveihin ja kansainvälisiin kauppasopimuksiin. Julkisten hankintojen ohjaus on vanhaa perua – Suomi on ollut alusta asti mukana Maailman kauppajärjestön (WTO) jo vuonna 1979 allekirjoitetussa julkisia hankintoja koskevassa Government Procurement Agreement -sopimuksessa (GPA). Sopimuksella sen allekirjoittaneet valtiot avaavat tietyn kynnysarvon ylittävät julkiset hankintansa toisista sopijamaista tuleville tarjoajille ja takaavat näille samanlaisen kohtelun kuin kotimaisille toimittajilleen.

GPA-sopimuksen jäsenmaita ovat EU-maiden lisäksi Norja, Islanti, Sveitsi, Liechtenstein, Moldova, Montenegro, Ukraina, Armenia, Israel, Korea, Hong Kong, Taipei, Japani, Singapore, Australia, Uusi Seelanti, Aruba, Kanada ja Yhdysvallat. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että näistä maista tulevilla tarjoajilla on mahdollisuus osallistua julkisiin hankintoihin myös Suomessa ja suomalaisilla toimittajilla on vastaava oikeus näissä maissa.

Kommentit

  1. Hyvä muistutus tuosta GPA-sopimuksesta ja EU:n ulkopuolisten toimittajien oikeudesta osallistua julkisiin hankintoihin. Näistä EU:n ulkopuolisista maista on vielä hyvä muistaa, että GPA-sopimus ei välttämättä kata kaikkia hankintoja. Esimerkiksi terveydenhuollon hankinnat on jätetty pois useimmista GPA-sopimuksista.

    Liked by 1 henkilö

  2. Hyvä maininta tuo GPA.

    Puolustus- ja turvallisuushankintalakia sovelletaan puolustus- ja turvallisuushankintoihin. Puolustushankinta liittyy puolustustarvikkeeseen ja on käytännössä puolustusvoimien juttuja. Turvallisuushankinnat toteutetaan turvallisuustarkoituksiin ja niitä toteuttaa myös muut hankintayksiköt.

    Valtion keskeisten turvallisuusetujen ollessa kyseessä hankinta toteutetaan ko. lain menettelyiden ulkopuolella (ks. lain 7 pykälä)

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.