Hankintayksikön ei tarvitse kilpailuttaa hankintoja, jotka se tekee niin kutsutulta sidosyksiköltään. Helppoa, ja syy sidosyksikköasemaan vetoamisen suosiolle – erään tutkimuksen mukaan in house -yhtiöiltä tehtävien hankintojen arvo on Suomessa jopa 15 miljardia euroa vuodessa. Jos Hilman kautta kilpailutetaan vuosittain hankintoja noin 35 miljardin arvosta, sidosyksikköostoja tehdään siis melkoisesti. Mikä oikein on sidosyksikkö?
Hilman vuoden 2018 tilastot on julkaistu. Miltä julkiset hankinnat näyttävät? Tutustuin tilastoihin viiden viime vuoden ajalta ja yllättävin tieto lienee tämä: Hilma on huono tietolähde, josta piirtyy näennäinen totuus Suomessa tehtävien julkisten hankintojen volyymista.
Sidosyksiköiden suosio on suurta. Yhtiöitä on noussut lukuisille toimialoille, osa on laajentanut reippaasti ja eräät hankintayksiköt ovat turvanneet sidosyksikköhankinnat jopa perustamalla erillisiä yhtiöitä vapailla markkinoilla kilpaillakseen. Huoli tästä kanavoitui alkuviikolla Kauppalehden pääkirjoitukseen. Sidosyksiköiden ulosmyyntiä rajoittava hankintalain säännös tulee voimaan siirtymäajan jälkeen 1.1.2019. On aika päivittää blogin kaikkien aikojen suosituin postaus – mikä on sidosyksikkö ja miksi sillä on merkitystä?
Uusi hankintalaki tuli voimaan 1.1.2017. Uudistus sai mediassa hämmästyttävän vähän palstatilaa, mutta jos uutisesta olisi kerrottu, mitkä asiat olisi kenties nostettu esiin? Hankintaturisti esittelee lain kiinnostavimmat linjaukset.
Edit 13.12.2016 klo 17.55: Eduskunta on tänään tiistaina hyväksynyt hankintalain uudistuksen talousvaliokunnan mietinnön mukaisena. Asian käsittely päättyi. Lain voimaantulon ajankohta selviää tasavallan presidentin esittelyssä (esittelyt ennen joulua 16.12., 21.12. ja 29.12.).
Edustin eilen työnantajaani Kuntamarkkinoilla, kunta-alan ammattilaisille suunnatussa tapahtumassa. Lennokas puheenvuoroni hankintalain myyteistä täytti luentosalin äärimmilleen. Kiitos! Puhettani inspiroi eduskunnan viimeviikkoinen lähetekeskustelu hallituksen esityksestä uudeksi hankintalaiksi (hankintalain käsittely alkaa verkkotallenteessa 7:15 minuutin kohdalla). Pääosin kansanedustajien puheenvuoroissa toistuvat samat huolet ja väärinkäsitykset.
Viime syksystä asti odotettu hallituksen esitys uudeksi hankintalaiksi saatiin vihdoin eilen. Ministeriön tiedote löytyy täältä. Jippii! Vitsailu juhannuslukemisesta alkoi Twitterissä heti. Muutamassa tunnissa esitystä ehtivät kommentoida ainakin Kuntaliitto, EK ja Palta – puolesta ja vastaan. Jos on perehtynyt lakia valmistelleen työryhmän mietintöön ja hankintadirektiiviin, esitys on pitkälti tuttua luettavaa, mutta muutamia yllätyksiäkin tuli. Tässä hallituksen esityksen kiinnostavimmat ehdotukset.
Viime viikkoina olen törmännyt toistuvasti tähän: kotitalouksien jätemaksut uhkaavat nousta rajusti uudistuvan hankintalain myötä. Keskisuomalainen ja Kaleva ehtivät uutisoida aiheesta ensin. Suomen Kuvalehti kiiruhti perässä. Tällä viikolla Karjalainen varoitteli jo Suomen rajat ylittävästä jäterallistakin. ”Jätemaksut saattavat nousta jopa 20 prosenttia, jos hankintalaki menee pelätyssä muodossa läpi”; ”Poliittiset intohimot ovat nousseet uudistusten yhteydessä pintaan”; ”Jätteenhuolto on pattitilanteessa uuden…
Edit 6.11.2018: Löydät päivitetyn kirjoitukseni sidosyksiköstä täältä. Okei, Espoon kaupunginhallitus piti kokouksensa 15.6. ja päätti esittää kaupunginvaltuustolle ateriahuoltoa hoitavan Espoo Catering -liikelaitoksen muuttamista in house -yksiköksi. Uutinen ehti lehtiin jo seuraavana päivänä, mutta mahtoiko merkityskin aueta. In house -yksikkö eli sidosyksikkö eli mikä? Hankintalakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee omalta sidosyksiköltään. Eli palvelua voi ostaa suoraan, kilpailuttamatta. Helppoa. Tässä poitti sidosyksiköiden suosimiselle. Ja mikä se sidosyksikkö sitten tarkemmin ottaen oikein on?
