Suorahankinnat päätyvät uutisiin ja KKV:n haaviin. Koska suorahankinnan oikein saa tehdä? Lyhyt vastaus: hyvin harvoin.
Innostu julkisista hankinnoista
From lainsäädäntö
KKV valvoo hankintoja
Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV valvoo julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön noudattamista. Valvonnan tehtävänä on varmistaa yleisen edun sekä avoimuuden ja syrjimättömyyden toteutuminen. Epämääräisestä toiminnasta voi vinkata KKV:lle myös nimettömästi.
Sidosyksikköhankinnat
Hankintayksikön ei tarvitse kilpailuttaa hankintoja, jotka se tekee niin kutsutulta sidosyksiköltään. Helppoa, ja syy sidosyksikköasemaan vetoamisen suosiolle – erään tutkimuksen mukaan in house -yhtiöiltä tehtävien hankintojen arvo on Suomessa jopa 15 miljardia euroa vuodessa. Jos Hilman kautta kilpailutetaan vuosittain hankintoja noin 35 miljardin arvosta, sidosyksikköostoja tehdään siis melkoisesti. Mikä oikein on sidosyksikkö?
Hinta vs. laatu
Julkisissa hankinnoissa on huomioitava laatua. Olemme tästä kaikki samaa mieltä. Näkemys keinoista, joilla laatu huomioidaan, vaihtelee. Miten se on mahdollista?
Mitä hankintalaki edellyttää hankinnan kohteelta?
Mitä hankintalaki edellyttää hankinnan kohteelta? Ei mitään. Hankintalaki ei varsinaisesti ota kantaa siihen, mitä hankinnan kohteelta vaaditaan.
Mitä hankintalaki edellyttää yrityksiltä?
Mitä hankintalaki edellyttää julkiseen hankintaan osallistuvilta tarjoajilta? Ei paljoa. Ja kas, tässä yksi keskeinen syy, miksi toiset ostajat onnistuvat siinä missä toiset epäonnistuvat. Yksi hankinnan kriittisimmistä vaiheista on kilpailutukseen osallistuvia ehdokkaita ja tarjoajia koskevien vaatimusten määrittely (ns. soveltuvuusvaatimusten asettaminen).
Tarjouksen liikesalaisuudet, kaksiteräinen miekka
Tarjoajalla on oikeus merkitä liike- ja ammattisalaisuuksiksi katsomansa kohdat tarjouksesta luottamuksellisiksi. Tämä voi olla myös kaksiteräinen miekka.
Valitus markkinaoikeudelle
Hankintapäätös on tehty, eikä se mennyt nappiin. Hankintaoikaisua järeämpi keino on markkinaoikeudelle tehtävä valitus, eli virheellisen ratkaisun saattaminen tuomioistuimen tutkittavaksi. Markkinaoikeusvalituksen voi tehdä kansallisissa ja EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Tästä jaottelusta riippuvat myös markkinaoikeuden käytettävissä olevat keinot.
Hankintaoikaisu
Hankintapäätös on tehty, eikä se mennyt nappiin. Mitä seuraavaksi? Tarjoajat, jotka ovat osallistuneet tarjouskilpailuun, ovat oikeutettuja hakemaan päätökseen muutosta. Käytännössä keinot ovat oikaisupyynnön tekeminen hankintayksikölle tai valitus markkinaoikeudelle.
Saitko koronatukea – näin noudatat hankintalakia
Oletteko ajatelleet, että maskeja ostetaan miten sattuu, mutta koronarahoitusta saavat yritykset joutuvat tukea käyttäessään noudattamaan hankintalakia? En minäkään. Sain puhelun kivijalkakauppiaalta. Business Finland oli myöntänyt täysimääräisen liiketoiminnan kehitysrahoituksen häiriötilanteessa, ja hyvä niin. Tukipäätöksen kyljessä oli tullut ohje: ”Rahoituksen saajan pitää noudattaa lakia julkisista hankinnoista”. Mitä lain soveltamisesta tarvitsee tietää? Miten yritys noudattaa hankintalakia? Hankintaturisti selventää.
Veikkaamalla suorahankinta – koska suorahankinnan saa lain mukaan tehdä?
Tieto Veikkauksen kilpailuttamatta jättämästä miljoonasopimuksesta nousi alkuviikolla otsikoihin (Ylen laaja artikkeli täällä). Mediassa Veikkauksen laki- ja vastuullisuusjohtaja perusteli suorahankintaa vanhan sopimuksen jatkamisella. Nopeasti löytyi myös toinen uutinen syksyltä, jossa Veikkaus puolustaa kasinopelien kilpailuttamatta jättämistä ainutkertaisten taideteosten hankkimisena. Suorahankintaa koskevan säännöksen kertaamiselle näyttäisi olevan tilausta, joten vilkaistaanpa hankintalakia. Koska suorahankinta oikein on mahdollinen?
MAO: Espoossa poljetaan väärillä kaupunkipyörillä
Markkinaoikeuden tuoreen ratkaisun (MAO 428/18) mukaan voittaneen tarjoajan soveltuvuuden arvioinnissa tehtiin virhe. Espoon kaupunki menetteli hankintalain vastaisesti ja joutuu nyt korvaamaan hävinneelle toimittajalle 200.000 euroa sekä oikeudenkäyntikuluina 10.000 euroa.
#ÄläSyytäHankintalakia
Olin aikeissa kirjoittaa muusta, yksivuotiaasta hankintalaista ja tehdä yhteenvetoa viime vuodesta. Sitten luin aamun lehden ja turhauduin. ”Hankintalakia noudatettiin: tarjous oli edullisin ja se piti valita.” Kun pieleen menneen rakennusurakan tilaaja, entinen valtakunnansovittelija laukoo maan ykköslehden sivuilla jotain näin typerää, kahvi läikkyy lehdelle ja verenpaine nousee.
Ympäristömerkki osaksi hankintaa
Hiphurraa! Uusi hankintalaki sallii ympäristömerkin edellyttämisen osana julkista hankintaa aiempaa helpommin. Itse asiassa laki sallii ympäristöominaisuuksien lisäksi myös sosiaalisia ominaisuuksia tai ”muita ominaisuuksia” kuvaavien merkkien edellyttämisen. Tällaisia ovat kaiketi ainakin Reilu kauppa ja luomumerkinnät.
Kiinnostavimmat muutokset uudessa hankintalaissa
Uusi hankintalaki tuli voimaan 1.1.2017. Uudistus sai mediassa hämmästyttävän vähän palstatilaa, mutta jos uutisesta olisi kerrottu, mitkä asiat olisi kenties nostettu esiin? Hankintaturisti esittelee lain kiinnostavimmat linjaukset.
