Olin aikeissa kirjoittaa muusta, yksivuotiaasta hankintalaista ja tehdä yhteenvetoa viime vuodesta. Sitten luin aamun lehden ja turhauduin. ”Hankintalakia noudatettiin: tarjous oli edullisin ja se piti valita.” Kun pieleen menneen rakennusurakan tilaaja, entinen valtakunnansovittelija laukoo maan ykköslehden sivuilla jotain näin typerää, kahvi läikkyy lehdelle ja verenpaine nousee.
Hiphurraa! Uusi hankintalaki sallii ympäristömerkin edellyttämisen osana julkista hankintaa aiempaa helpommin. Itse asiassa laki sallii ympäristöominaisuuksien lisäksi myös sosiaalisia ominaisuuksia tai ”muita ominaisuuksia” kuvaavien merkkien edellyttämisen. Tällaisia ovat kaiketi ainakin Reilu kauppa ja luomumerkinnät.
Uusi hankintalaki tuli voimaan 1.1.2017. Uudistus sai mediassa hämmästyttävän vähän palstatilaa, mutta jos uutisesta olisi kerrottu, mitkä asiat olisi kenties nostettu esiin? Hankintaturisti esittelee lain kiinnostavimmat linjaukset.
Edit 29.12.2017 klo 15.40: Presidentti hyväksyi hankintalakipaketin. Uusi hankintalaki tulee voimaan 1.1.2017.
Edit 13.12.2016 klo 17.55: Eduskunta on tänään tiistaina hyväksynyt hankintalain uudistuksen talousvaliokunnan mietinnön mukaisena. Asian käsittely päättyi. Lain voimaantulon ajankohta selviää tasavallan presidentin esittelyssä (esittelyt ennen joulua 16.12., 21.12. ja 29.12.).
Käsi ylös kenen mielestä palvelumaksun korottaminen yhdessä yössä lähes kymmen- saati kolmikymmenkertaiseksi saattaisi hiukan sapettaa? Vähentäisikö se kiinnostusta ostaa kyseistä palvelua? Olisiko palvelua enää halutessaankaan mahdollista hankkia? Entä jos kyse olisi oikeusturvan hakemisesta oman liiketoiminnan kannalta ratkaisevassa tilanteessa?
Huomaan, että maaliskuussa kirjoittamani arvio hankintadirektiivin välittömästä soveltamisesta on noussut yhdeksi viimeaikojen luetuimmista blogipostauksista. Yli puolen vuoden jälkeen direktiivin soveltaminen hankintalain rinnalla on solahtanut osaksi arkea. On aika päivittää kirjoitusta.
Suomi on maailman vähiten korruptoituneita maita, sanotaan. Läpinäkyvyys etenkin kuntien ja kuntayhtymien julkisissa hankinnoissa on kuitenkin kaukana siitä, mitä sen pitäisi olla, kertoo Transparency Internationalin korruptiokartoitus muutaman vuoden takaa. Tutkimusten mukaan korruptiota esiintyy kuntasektorilla hyvä veli -verkostojen ja julkisten hankintojen kautta. Ongelmia on erityisesti rakennushankkeissa. Näitä havaintoja tukee myös viime viikolla alkanut Vantaan entisen kaupunginjohtajan lahjusoikeudenkäynti, jossa syyttäjä vaatii vankeutta törkeästä lahjusrikoksesta. Mikä korruptio?
Viime syksystä asti odotettu hallituksen esitys uudeksi hankintalaiksi saatiin vihdoin eilen. Ministeriön tiedote löytyy täältä. Jippii! Vitsailu juhannuslukemisesta alkoi Twitterissä heti. Muutamassa tunnissa esitystä ehtivät kommentoida ainakin Kuntaliitto, EK ja Palta – puolesta ja vastaan. Jos on perehtynyt lakia valmistelleen työryhmän mietintöön ja hankintadirektiiviin, esitys on pitkälti tuttua luettavaa, mutta muutamia yllätyksiäkin tuli. Tässä hallituksen esityksen kiinnostavimmat ehdotukset.
Viime viikkoina olen törmännyt toistuvasti tähän: kotitalouksien jätemaksut uhkaavat nousta rajusti uudistuvan hankintalain myötä. Keskisuomalainen ja Kaleva ehtivät uutisoida aiheesta ensin. Suomen Kuvalehti kiiruhti perässä. Tällä viikolla Karjalainen varoitteli jo Suomen rajat ylittävästä jäterallistakin. ”Jätemaksut saattavat nousta jopa 20 prosenttia, jos hankintalaki menee pelätyssä muodossa läpi”; ”Poliittiset intohimot ovat nousseet uudistusten yhteydessä pintaan”; ”Jätteenhuolto on pattitilanteessa uuden…
