Sidosyksikköhankinnat

Hankintayksikön ei tarvitse kilpailuttaa hankintoja, jotka se tekee niin kutsutulta sidosyksiköltään. Helppoa, ja syy sidosyksikköasemaan vetoamisen suosiolle – erään tutkimuksen mukaan in house -yhtiöiltä tehtävien hankintojen arvo on Suomessa jopa 15 miljardia euroa vuodessa. Jos Hilman kautta kilpailutetaan vuosittain hankintoja noin 35 miljardin arvosta, sidosyksikköostoja tehdään siis melkoisesti.

Mikä oikein on sidosyksikkö?

Sidosyksikköasemalle on kolme edellytystä.

Ensimmäinen: Sidosyksikön on oltava hankintayksiköstä muodollisesti erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen toimija. Esimerkiksi toiminta osakeyhtiömuotoisena katsotaan automaattisesti erilliseksi ja päätöksenteon kannalta itsenäiseksi.

Toiseksi, hankintayksikön on käytettävä sidosyksikköön määräysvaltaa yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa. Se tarkoittaa, että hankintayksiköllä on oltava ratkaisevaa päätösvaltaa sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. Mikä tällaista valtaa sitten on, selviää oikeuskäytännöstä. Käytännössä hankintayksikön on valvottava sidosyksikköä kuten omia toimipaikkojaan. Usein sidosyksikkö noudattaa myös omistajansa konserniohjeita.

Hankintalain alla sidosyksikössä ei saa olla yksityistä pääomaa, sidosyksikön omistus on siis kokonaan yhdellä tai useammalla hankintayksiköllä, sen sijaan erityisalojen puolella sääntely on tältä osin hieman joustavampaa. Omistusosuuden suuruudella ei kuitenkaan ole merkitystä, olennaista on aito määräysvalta. Sanotaan tämäkin nyt suoraan: pelkkä yhtiön osakkeiden omistus ja osallistuminen yhtiökokoukseen eivät vielä täytä määräysvallan kriteeristöä.

Sanotaan tämäkin nyt suoraan: pelkkä yhtiön osakkeiden omistus ja osallistuminen yhtiökokoukseen eivät vielä täytä määräysvallan kriteeristöä.

Kolmas vaatimus koskee liiketoimintaa. Sidosyksikön on harjoitettava bisnestään määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden kanssa. Myyntiä muille (eli ns. ulosmyyntiä) saa olla hankintalain mukaan lähtökohtaisesti enintään 5 % liiketoiminnasta ja enintään 500.000 € vuodessa (erityisaloilla raja on korkeampi). Jos markkinaehtoista toimintaa ei ole tai ulosmyynti on euromääräisesti vähäistä, rajat joustavat hieman.

Ulosmyyntiin lasketaan myynti kaikille muille kuin sidosyksikössä määräysvaltaa käyttäville tahoille (omistajille). Ulosmyyntiä on esimerkiksi myynti muille hankintayksiköille.

Sidosyksikköyhtiöt toimivat usein samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa. Siksi on tärkeää, että kriteerit sille, koska hankintoja voidaan tällaisilta yhtiöiltä tehdä ilman kilpailutusta ovat tiukat – ja että niitä noudatetaan.

Vastaa