Suorahankinnat päätyvät uutisiin ja KKV:n haaviin. Koska suorahankinnan oikein saa tehdä? Lyhyt vastaus: hyvin harvoin.
Innostu julkisista hankinnoista
Tagged suorahankinta
Sidosyksikköhankinnat
Hankintayksikön ei tarvitse kilpailuttaa hankintoja, jotka se tekee niin kutsutulta sidosyksiköltään. Helppoa, ja syy sidosyksikköasemaan vetoamisen suosiolle – erään tutkimuksen mukaan in house -yhtiöiltä tehtävien hankintojen arvo on Suomessa jopa 15 miljardia euroa vuodessa. Jos Hilman kautta kilpailutetaan vuosittain hankintoja noin 35 miljardin arvosta, sidosyksikköostoja tehdään siis melkoisesti. Mikä oikein on sidosyksikkö?
Saitko koronatukea – näin noudatat hankintalakia
Oletteko ajatelleet, että maskeja ostetaan miten sattuu, mutta koronarahoitusta saavat yritykset joutuvat tukea käyttäessään noudattamaan hankintalakia? En minäkään. Sain puhelun kivijalkakauppiaalta. Business Finland oli myöntänyt täysimääräisen liiketoiminnan kehitysrahoituksen häiriötilanteessa, ja hyvä niin. Tukipäätöksen kyljessä oli tullut ohje: ”Rahoituksen saajan pitää noudattaa lakia julkisista hankinnoista”. Mitä lain soveltamisesta tarvitsee tietää? Miten yritys noudattaa hankintalakia? Hankintaturisti selventää.
Veikkaamalla suorahankinta – koska suorahankinnan saa lain mukaan tehdä?
Tieto Veikkauksen kilpailuttamatta jättämästä miljoonasopimuksesta nousi alkuviikolla otsikoihin (Ylen laaja artikkeli täällä). Mediassa Veikkauksen laki- ja vastuullisuusjohtaja perusteli suorahankintaa vanhan sopimuksen jatkamisella. Nopeasti löytyi myös toinen uutinen syksyltä, jossa Veikkaus puolustaa kasinopelien kilpailuttamatta jättämistä ainutkertaisten taideteosten hankkimisena. Suorahankintaa koskevan säännöksen kertaamiselle näyttäisi olevan tilausta, joten vilkaistaanpa hankintalakia. Koska suorahankinta oikein on mahdollinen?
Suorahankittu turvapaikka
Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain Luona-yhtiön perustamista vastaanottokeskuksista ja niissä ilmenneistä ongelmista (HS artikkeli, oikaisu ja Luonan vastine). Juttu on herättänyt paljon keskustelua, ihan aiheesta. Todellisuus voi olla kaukana sovitusta, ja juuri tästä päästään asian ytimeen. Mitä on sovittu? Mitä Maahanmuuttovirasto on ylipäätään edellyttänyt palvelulta? Ja ennen kaikkea, voiko palvelut ostaa kilpailuttamatta, kuten virasto tulkitsee?
Pienyrittäjä ja julkiset hankinnat: kynnysarvot
”Moni luovan alan toimisto tai freelanceri tekee pieniä projekteja julkisen puolen ostajille, joita hankintalaki velvoittaa. Eteen tulee hankalia kysymyksiä, joihin ostajatkaan eivät aina osaa vastata.” Sain jo hyvän aikaa sitten toiveen ruotia hankintoja tällaisten pienten pelaajien näkökulmasta. Miten toimia oikein, kun töistä maksetut summat ovat pieniä puroja? Kenen vastuulla hankintalain noudattaminen oikein on? Mikä ihmeen kynnysarvo? Kynnysarvo on…
Helsingin käymäläkiista selitettynä
Edit 8.1.2016.: Rakennusviraston uudesta käymälöiden ylläpitoa ajalle 2016-2024 koskevasta hankinnasta on valitettu markkinaoikeuteen 7.1.2016. Jatkoa siis seuraa – ja vessojen ovet pysyvät kaiketi suljettuina. — Vuosi vaihtui ja Helsingin kaupungin yleisten käymälöiden ovet sulkeutuivat. Uutinen tästä pieleen menneestä julkisesta hankinnasta on noussut viime päivien puheenaiheeksi (Bassoradion Hikinen iltapäivä 5.1., Hesari 6.1.). Mikä meni vikaan? Mistä on kyse? Helsingin kaupungin rakennusvirasto kilpailutti yleisökäymälöiden oston ja niiden ylläpidon kymmeneksi vuodeksi vuonna 2011. Hankinnan arvoksi kaupunki haarukoi jo kilpailutusvaiheessa miljoonia ja hankintapäätöksessä sopimuksen arvoksi laskettiin peräti 9.000.000 euroa.
Kiire ja julkisuus turvapaikkahankintojen haasteena
Helsingin Sanomat valotti päivän lehdessä pakolaisissa orastavaa bisnestä (koko juttu täällä). Valtio turvautuu turvapaikkakriisissä myös yrityksiin, jotka esimerkiksi pyörittävät vastaanottokeskuksia jo nyt. Monet keskeiset turvapaikanhakijoihin liittyvät palvelut ja menot onkin jutun mukaan jo kilpailutettu. Majoitustilojen kohdalla kuvio ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen kuin bisnespuoli ehkä soisi. Suorahankinta – eli ostaminen ”suoraan” ilman kilpailutusta – on sallittua jos laissa esitetyt edellytykset täyttyvät. Perusteeksi käy kyllä kiirekin – suorahankinnan saa tehdä jos se on ”ehdottoman välttämätöntä” eikä kilpailutukseen tarvittavaa aikaa ole käytettävissä ”hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi” (lainaukset hankintalain 27 §:stä). Euroopan komissio on linjannut, että turvapaikanhakijoiden määrän…
Turvapaikanhakijat julkisten hankintojen kannalta
Euroopassa meneillään oleva turvapaikanhakijoiden vyöry on saanut EU-komissionkin valppaaksi. Komissio julkaisi viime viikolla tiedonannon hankintalainsäädännön soveltamisesta turvapaikkakriisiin. Tiedonannossa on lähinnä tarkasteltu hankintadirektiivejä turvapaikanhakijoiden aiheuttamien tarpeiden kannalta. Kyseessä ei olekaan linjanveto tai uusien sääntöjen asettaminen vaan lähinnä helposti yhteen lappuun koottu kertaus miten niitä hankintasäännöksiä sovelletaankaan tällaisessa tilanteessa. Lähinnähän nämä hankinnat koskettavat maahanmuuttovirastoa sekä yksittäisiä kuntia ja kaupunkeja. Tässä tiedonannon sanoma yksinkertaistettuna. Tiedonanto kokonaisuudessaan löytyy täältä.
