Hankintalainsäädännön uudistusta koskeva lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Muutosehdotukset perustuvat Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksiin – tavoitteena on parantaa hankintojen tehokkuutta ja kustannussäästöjä sekä turvata laadukkaat julkiset palvelut.

Mitä muutoksia lainsäädäntöön ehdotetaan? Hankintaturisti selventää.

Sidosyksiköille vähimmäisomistusosuutta koskeva vaatimus

Hankintalakiin ehdotetaan lisättäväksi sidosyksiköiden vähimmäisomistusosuutta koskeva vaatimus. Edellytyksenä sidosyksiköiden käyttämiselle olisi jatkossa vähintään 10 prosentin omistusosuus. (Mikä onkaan sidosyksikkö, ks. aiemmat kirjoitukseni Sidosyksikköhankinnat ja Miksi ostaa yksi osake sidosyksiköstä?)

Sidosyksiköltä ostaminen on fine silloin, kun hankintayksikkö käyttää sidosyksikköön määräysvaltaa samalla tavalla kuin omiin toimipaikkoihinsa. Viime vuosina tästä on lipsuttu siinä määrin, että lakiin ehdotetaan nyt selkeää vaatimusta omistusosuudelle (määräysvaltakriteeri ei täyttynyt esim. hyvinvointialueen ja Sarastian välillä 0,04 %:n omistusosuudella; aiempi kirjoitukseni täällä).

Vaatimus koskisi kaikkia hankintalain soveltamisalaan kuuluvia sidosyksiköitä. Ehkäpä hieman yllättäen erityisalojen hankintalakiin ei ehdoteta vastaavaa sidosyksikkösääntelyn muuttamista. Tämä kertonee siitä, että sidosyksikköaseman väärinkäytökset ovat rajoittuneet hankintalain soveltamisalaan kuuluviin toimijoihin.

Vähimmäisomistusvaatimuksen säätäminen on ehdotuksena raju ja aihetta onkin taustoitettu mietinnössä kaikkein laajimmin. Erilaiset sidosyksikköyhtiöt taloushallinnosta ICT-palveluihin ja ruokapalvelusta jätehuoltoon on huomioitu, mutta esimerkiksi vesihuolto loistaa poissaolollaan, vaikka ehdotettu muutos koskisi tällaisenaan myös tiettyjä vesihuollon toimijoita – siitäkin huolimatta, ettei vesihuollossa edes tavoitella yksityistä markkinaa.

Sidosyksiköiden omistusosuutta koskevaan ehdotukseen onkin jätetty mietinnössä lukuisia eriäviä mielipiteitä. Lakiehdotuksesta poikkeavan kantansa tai vähintäänkin huolensa ovat ilmaisseet maa- ja metsätalousministeriö (ruokapalvelut), valtiovarainministeriö (oikeasuhtaisten poikkeusten ja painavan julkisen intressin huomioinnin puute), ympäristöministeriö (jätetoimiala) sekä hyvinvointialue. Myös KKV ja Kuntaliitto vastustavat kategorista vähimmäisvaatimusta ja kyseenalaistavat muutoksen taustalla olevien tavoitteiden toteutumisen eriävissä mielipiteissään.

Hankintojen suunnitteluun ja vuoropuheluun panostettava

Hurraa! Lakiuudistuksessa ohjataan entistä enemmän hankintojen fiksuun suunnitteluun ja markkinatuntemuksen lisäämiseen. Julkiset hankinnat ovat viestintää ja vankkumattomana vuoropuhelun kannattajana tervehdin näitä ehdotuksia ilolla.

Mietinnön mukaan: ”Hankintojen suunnittelua koskevilla muutoksilla voi olla positiivisia vaikutuksia hankintojen kustannustehokkaaseen toteuttamiseen. Hankintayksiköiden ja markkinoiden välisen vuoropuhelun kasvaessa lisääntyy ymmärrys markkinoiden tarjonnasta ja kunkin toimialan käytännöistä. Suunnittelemalla tarjouskilpailu huolella, hankintayksikkö voi lisätä tarjousten määrää, mikä voi johtaa kilpailun lisääntyessä myös hankinnasta aiheutuvien kustannusten laskuun.”

Lisäisin tähän vielä, että hyvällä suunnittelulla ja hankinnan strategisella ohjauksella kasvavat myös hankintojen laatu sekä sopimuskauden onnistumiset. Se puolestaan houkuttelee tarjoajiksi toimialansa parhaimmistoa. Ehkäpä kaikki innostuvat julkisista hankinnoista!

Tätä teemaa koskevat ehdotukset ovat:

• Lisäys nykyiseen: Markkinakartoitus. Jatkossa pakollista yli 10 M€ hankinnoissa, muutoin edelleen vapaaehtoista. Saa niputtaa, eli tehdä kerralla kattavampaa, useaa hankintaa koskevaa analyysia tarjonnan selvittämiseksi. Toteutustapa jatkossakin hankintayksikön harkinnassa. Lisäksi hankintapäätöksessä tai muissa asiakirjoissa on kuvattava, miten hankinnan valmistelu on suoritettu.

• Uusi: Velvoite uusia kilpailutus, jos tarjouksia saadaan avoimessa menettelyssä vain yksi. Velvoitetta ei kuitenkaan olisi, jos hankintayksikkö on valmistellut hankinnan huolellisesti.

• Uusi: Hankinta-analyysi eli velvoite analysoida hankintamallin soveltuvuus ja ennakoidut kustannukset yli 10 M€:n hankinnoissa. Tämä tarkoittaa esim. sen arvioimista, tuottaako hankintayksikkö palvelun itse vai millä mallilla hankinta olisi fiksua toteuttaa.

• Tiukennus nykyiseen: EU-kynnysarvon ylittävä hankinta on jaettava osiin. Poikkeaminen tästä kävisi jatkossa vain perustellusta syystä. Jatkossa päätöksestä olisi mahdollista myös valittaa.

Muut lisäykset ja tekniset muutokset

Muut keskeiset ehdotukset ovat:

• Uusi: Huoltovarmuus ja turvallisuus. Lain tavoitteissa (2 §) korostetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä hankintoja sekä huoltovarmuutta ja turvallisuusnäkökulmaa. Hankinnan kohteen kuvauksessa (71 §) mahdollisuus huomioida varautuminen, huoltovarmuus ja turvallisuus. Harkinnanvaraisiin poissulkemisperusteisiin (81 §) lisätään mahdollisuus sulkea kisasta viranomaisen määrittelemät korkean riskin toimittajat, joiden kohdalla luotettavuus olisi perustellusti riittämätön.

• Lisäys nykyiseen: Pakolliset poissulkemisperusteet. Jatkossa poissulkemisperusteisiin kuuluvat myös törkeä kirjanpitorikos (rikoslain 30 luku) sekä törkeitä ympäristörikoksia (rikoslain 48 luku). Hankintamenettelyotteiden tarkastamisen sijaan hankintayksikkö voisi jatkossa hyväksyä näytöksi myös tarjoajan vastuuhenkilöiden allekirjoittaman vakuutuksen. Lisäksi selkeytetään mahdollisuuksia tarkastaa poissulkemisperusteet alihankkijoilta ja voimavarayksiköiltä sekä vaatia tarvittaessa näiden vaihtamista. Voimavarayksikön käsite määritellään lakiin.

• Lähinnä tekninen muutos: Sote- ja muiden erityisten palvelujen kilpailuttaminen siirretään osaksi hankintalain 11 lukua – eli kansallisia hankintoja koskevia säännöksiä (nykyisin oma luku 12). Samalla soten suorahankintaa koskeva 110 § siirtyy osaksi lain 40 §:n suorahankintasäännöstä.

• Tiukennus nykyiseen: Jälki-ilmoitusvelvollisuus kansallisiin hankintoihin.

• Tiukennus nykyiseen: suorahankinnan ja pakollisen sopimusmuutosilmoituksen ilmoittamatta jättäminen sanktioidaan.

• Tiukennus nykyiseen: KKV:lle mahdollisuus tehdä markkinaoikeudelle esitys myös hankintalain vastaisesta, kansallisen kynnysarvon ylittävän rakennusurakan suorahankinnasta.

• Lisäys nykyiseen: Mahdollisuus julkaista kansallinen hankinta useammalla kielellä.

Lisäksi kasa lähinnä teknisiä viilauksia ja sääntelyn muuttamisesta aiheutuvia tarkennuksia.

Erityisaloja koskevat muutokset

Erityisalojen osalta muutokset koskevat lähinnä lain tavoitteita, näihin liittyvää hankinnan kohteen kuvausta sekä poissulkemisperusteita, alihankintaa ja voimavarayksiköitä.

Ehdotetut muutokset vastaavat hankintalakiin ehdotettuja vastaavia muutoksia.

Lausuntoaika päättyy 11.3.2025. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan uudistuksen etenemistä. Tavoitteena on, että uudistukset tulisivat voimaan 1.1.2026 (sidosyksikön kohdalla siirtymäsäännöksiä).