Hankintalakiin ehdotetaan jälleen muutoksia. Muutosten tavoitteena on parantaa hankintojen laatua ja vastuullisuutta. Hallituksen esitysluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella (omat kommentit ehtii vielä antaa täällä), ja lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.
Hankintaturisti tiivistää ehdotetut muutokset pykäläkohtaisesti.
Spoiler alert: vastaisuudessakin voi ostaa halvimmalla hinnalla.
2 § Lain tavoitteet.
Lain tavoitteisiin kirjataan aiempaa selkeämmin, että hankinnat on toteutettava ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.
Käytännössä nämä voivat ilmetä esim. tarjouspyynnössä asetettuna vaatimuksena työ- ja ympäristölainsäädännön noudattamisesta koko tuotantoketjussa, vaatimuksena tuotteiden kestävyydestä, kierrätettävyydestä, tuotteiden uudelleenkäyttömahdollisuuksina tai hiili- ja ympäristöjalanjäljen huomioimisena tuotteille, joille se on saatavilla.
Hankintojen ympäristövaikutusten toteutumista voisi edistää käyttämällä elinkaarikustannuslaskentaa etenkin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä tuoteryhmissä kuten rakentamisessa ja rakennusten energianhankinnoissa, matkustamissa, elintarvikkeissa, puhtaanapidossa ja puhdistusaineissa sekä elektroniikkahankinnoissa.
Kaiken kaikkiaan ympäristövaikutusten toteutumista voitaisiin edistää laatua huomioimalla. Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa, jää nähtäväksi.
59 § Velvollisuus käyttää EU-vakiolomakkeita ja yhteistä viitenimikkeistöä (CPV).
Valtiovarainministeriö voi antaa määräyksiä yksityiskohtaisemmin uusista sähköisistä hankintojen ilmoittamisen tietokentistä sekä sähköisistä ilmoituslomakkeista.
Viilausta myös säännökseen 60 § (mm. kielilain vaatimusten mukaisesti).
78 § Alihankkijoiden poissulkeminen.
Säännökseen ehdotetaan uutta momenttia, jolla mahdollistettaisiin selkeästi myös alihankkijoille mahdollisuus ns. korjaaviin toimenpiteisiin, jos alihankkijaa rasittaa jokin pakollinen poissulkemisperuste.
80 § Pakolliset poissulkemisperusteet.
Jatkossa tarjouskilpailusta olisi suljettava myös sellainen ehdokas, tarjoaja tai tämän alihankkija, jonka johto- tai valvontahenkilö on tuomittu rikosrekisteristä ilmenevällä tavalla törkeästä ympäristön turmelemisesta tai törkeästä luonnonsuojelurikoksesta.
Poissulkeminen olisi mahdollista myös muualla kuin Suomessa annetun tuomion perusteella.
Palkollisia poissulkemisperusteita koskeva selvitys voitaisiin jatkossa pyytää myös alihankkijasta.
93 § Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinta.
Tämä on itselleni muutosehdotuksen säännöksistä kenties epämääräisin: Pykälässä säädettäisiin tarkemmin laadun merkityksestä kokonaistaloudellisen edullisuuden valintaperusteena. Ehdotusluonnoksessa kuvataan, miten monin eri tavoin hankintayksikkö voisi asettaa laatua koskevia vaatimuksia – vähimmäisehtona, pisteytettävinä ehtoina ja sopimusehtoina. Tälläkin hetkellä laadun huomioiminen on mahdollista vähimmäisvaatimuksissa, pisteytyksessä sekä sopimuksessa.
Vastaisuudessa laatu voisi liittyä myös palvelua tarjoavaan yritykseen, esimerkiksi yrityksen henkilöstön ammattitaitovaatimuksiin, kokemukseen, yrityksen vakavaraisuuteen tai yhteiskuntavastuun toteutumiseen. Tämä on kiinnostavaa ja linkittyy soveltuvuusvaatimuksiin. Jään mielenkiinnolla odottamaan tarkempaa konkretiaa ehdotuksen ympärille.
Aiheeseen liittyen pieniä viilauksia myös säännöksiin 106 § ja 122 § (kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinta).
101 § Hankinnasta ilmoittaminen.
Mahdollisuus julkaista hankintailmoitus samanaikaisesti kahdella eri kielellä.
123 § Hankintaa koskeva päätös.
Velvoite perustella hankintapäätöksessä, miten laatuseikat on huomioitu.
130 § Poikkeukset odotusajan noudattamisessa.
EU-kynnysarvon ylittävässä, dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehtävässä hankinnassa on jatkossa noudatettava odotusaikaa (automaattinen suspensio eli odotusaika).
141 § KKV esitys markkinaoikeudelle.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston määräaika suorahankintaa koskevan esityksen tekemisestä markkinaoikeudelle pitenisi nykyisestä 6 kuukaudesta 12 kuukauteen.