By hankintaturisti

Hankintalaki uudistuu – mikä muuttuu?

Kesä ja hankintalain päivitys! Hankintalainsäädäntöön on tehty viilausta ja muutokset tulevat voimaan 1.7.2021. Mikä muuttuu? Hankintaturisti selventää listaamalla kaikki säännökset, joita muutos koskee sekä tiedon siitä, mikä lainkohdassa muuttuu.

Julkinen hankinta onnistuu, jos niin haluaa

Onnistunut julkinen hankinta on yhtä kuin aito tarjouskilpailu, laadukkaat tarjoukset ja hyvä sopimuskausi. Parhaimmillaan hankinta kehittyy yhteistyön myötä ja kaikkia hymyilyttää. Väitän, että julkiset hankinnat onnistuvat, jos ostaja niin haluaa. Miten se on mahdollista? Tässä tärkeimmät oivallukseni.

Julkiset hankinnat ovat vastuullisia, vihreitä, paikallisia…

Julkiset hankinnat ovat juuri sellaisia, minkälaisiksi hankintayksikkö ne tekee. Hankinnoissa on mahdollista huomioida ostajalle tärkeitä arvoja, kuten vastuullisuutta, ympäristönäkökohtia, jopa paikallisuutta. Olen kirjoittanut Hankintaturistia pian kuusi vuotta ja vuosien varrelle mahtuu useampikin kirjoitus arvoperusteisista hankinnoista.

Suorahankinnat

Suorahankinnat päätyvät uutisiin ja KKV:n haaviin. Koska suorahankinnan oikein saa tehdä? Lyhyt vastaus: hyvin harvoin.

KKV valvoo hankintoja

Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV valvoo julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön noudattamista. Valvonnan tehtävänä on varmistaa yleisen edun sekä avoimuuden ja syrjimättömyyden toteutuminen. Epämääräisestä toiminnasta voi vinkata KKV:lle myös nimettömästi.

Sidosyksikköhankinnat

Hankintayksikön ei tarvitse kilpailuttaa hankintoja, jotka se tekee niin kutsutulta sidosyksiköltään. Helppoa, ja syy sidosyksikköasemaan vetoamisen suosiolle – erään tutkimuksen mukaan in house -yhtiöiltä tehtävien hankintojen arvo on Suomessa jopa 15 miljardia euroa vuodessa. Jos Hilman kautta kilpailutetaan vuosittain hankintoja noin 35 miljardin arvosta, sidosyksikköostoja tehdään siis melkoisesti. Mikä oikein on sidosyksikkö?

Valitse neuvottelumenettely – kolmen V:n muistisääntö

Onnistunut hankinta edellyttää yhteistyötä, keskustelua. Neuvottelumenettely tarjoaa siihen hyvät puitteet. Laissa säädetään neuvottelumenettelyn käyttöedellytyksistä, ne on käytännössä helppo täyttää – harvassa ovat hankinnat, joissa hankintayksikön tarpeet voidaan täyttää olemassa olevia ratkaisuja mukauttamatta. Koska neuvottelumenettely sitten kannattaa valita? Heitän tähän ”kolmen V:n” muistisäännön – volyymi, viestintä ja vtutus.

Hinta vs. laatu

Julkisissa hankinnoissa on huomioitava laatua. Olemme tästä kaikki samaa mieltä. Näkemys keinoista, joilla laatu huomioidaan, vaihtelee. Miten se on mahdollista?

Mitä hankintalaki edellyttää yrityksiltä?

Mitä hankintalaki edellyttää julkiseen hankintaan osallistuvilta tarjoajilta? Ei paljoa. Ja kas, tässä yksi keskeinen syy, miksi toiset ostajat onnistuvat siinä missä toiset epäonnistuvat. Yksi hankinnan kriittisimmistä vaiheista on kilpailutukseen osallistuvia ehdokkaita ja tarjoajia koskevien vaatimusten määrittely (ns. soveltuvuusvaatimusten asettaminen).

Valitus markkinaoikeudelle

Hankintapäätös on tehty, eikä se mennyt nappiin. Hankintaoikaisua järeämpi keino on markkinaoikeudelle tehtävä valitus, eli virheellisen ratkaisun saattaminen tuomioistuimen tutkittavaksi. Markkinaoikeusvalituksen voi tehdä kansallisissa ja EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Tästä jaottelusta riippuvat myös markkinaoikeuden käytettävissä olevat keinot.