Tarjous sitoo!

Julkiset hankinnat on siitä jännä bisnes, että tarjouskilpailussa annettu tarjous sitoo. Kun määräaika tarjousten jättämiselle päättyy, tarjousta ei voi perua. Tarjoaja ei voi yksipuolisesti vetäytyä kisasta. Meillä on oikeuskäytäntöä, jossa voittanut tarjoaja on vetäytymisensä jälkeen velvoitettu korvaamaan hintaero toiseksi tulleeseen tarjoukseen. Tästä seuraa pari asiaa.

Tarjoaja, ilmoita referenssit

Lähes varmasti julkiseen hankintaan osallistuvalta tarjoajalta edellytetään vastaavaa aiempaa kokemusta, referenssejä. Ilmoita ne prikulleen ostajan pyytämällä tavalla. Tähän on tärkeä syy – puutteellisesti ilmoitettu referenssi johtaa pahimmillaan tarjoajan sulkemiseen pois tarjouskilpailusta, kilpailu päättyy omalla kohdalla siihen.

Kisa lyhyt, sopimus pitkä

Julkisen hankinnan kilpailutus on ohikiitävä hetki sopimuskauteen verrattuna. Kilpailutuksella pedataan yhteistyö vuosiksi – palvelua saatetaan ostaa neljäksi vuodeksi, ehkä pidempäänkin ja laitehankintojen kanssa on elettävä vuosia, rakennusurakoista puhumattakaan. Urakkakohteen suunniteltu käyttöikä saattaa olla 50 tai jopa 100 vuotta! Ajattele, yhdellä kilpailutuksella on löydettävä kumppani, jonka hoidettavaksi palvelun tohtii huoleti antaa vuoksiksi tai jonka toteutusta jaksaa…

Hankintalakeja on kolme

Tiesitkö, että julkisia hankintoja säätelee itse asiassa kolme eri lakia, ja että hankintojen sääntely on vanhaa perua? Tai että oikeus osallistua julkisiin hankintoihin koskee vain tiettyjen maiden yrityksiä ja toimijoita?

Laadukkaita hankintoja avoimesti ja kustannustehokkaasti

Miksi julkisia hankintoja säädellään? Ytimessä on laadukkaiden hankintojen tekeminen järkevään hintaan, terveen kilpailun tukeminen ja avoin markkinoille pääsy. Jos hankintalainsäädäntöä ei olisi, kaupankäynti olisi altis korruptiolle – kärjistetysti avoimuus vs. maan tapa. Käsi ylös, kuka todella kannattaa jälkimmäistä?

Julkiset hankinnat koskettavat meitä kaikkia

Aurattuja katuja, kirjaston kirjoja, päivähoitoa, koulukuvauksia, palvelutaloja, rokotteita, ambulanssikuljetuksia, siltoja, vesitorneja, tietöitä, jäänmurtajia, it-järjestelmiä, pehmopapereita, adventtikynttilöitä kirkossa…

Kansallinen julkisten hankintojen strategia on julkaistu

Suomi sai hiljattain ensimmäisen kansallisen julkisten hankintojen strategian (Valtiovarainministeriö, 2020). Tavoitteena on nostaa Suomi eurooppalaiseksi edelläkävijäksi julkisten hankintojen johtamisessa, osaamisessa, tiedon hyödyntämisessä, innovatiivisuudessa ja vastuullisuudessa. ”Tarvitsemme yhteisen kansallisen julkisten hankintojen strategian siksi, että saamme tulevaisuudessa entistäkin toimivampia hankintoja”, julkaisussa linjataan. Hankintaturisti tutustui hankintastrategiaan – ja sen saamaan kritiikkiin.

Siivoushankintojen kilpailuttamisesta

Viime päivinä on puhuttu siivoushankintojen vastuullisuudesta Helsingin Sanomien raportoitua laajasti siivousalalla esiintyvästä työntekijöiden hyväksikäytöstä. Julkiset hankinnat ja hankintalaki ovat tapetilla, vaikka ongelma on ennen kaikkea sopimuskauden aikaisessa valvonnassa ja keinoissa puuttua rikkomuksiin.

Saitko koronatukea – näin noudatat hankintalakia

Oletteko ajatelleet, että maskeja ostetaan miten sattuu, mutta koronarahoitusta saavat yritykset joutuvat tukea käyttäessään noudattamaan hankintalakia? En minäkään. Sain puhelun kivijalkakauppiaalta. Business Finland oli myöntänyt täysimääräisen liiketoiminnan kehitysrahoituksen häiriötilanteessa, ja hyvä niin. Tukipäätöksen kyljessä oli tullut ohje: ”Rahoituksen saajan pitää noudattaa lakia julkisista hankinnoista”. Mitä lain soveltamisesta tarvitsee tietää? Miten yritys noudattaa hankintalakia? Hankintaturisti selventää.

Veikkaamalla suorahankinta – koska suorahankinnan saa lain mukaan tehdä?

Tieto Veikkauksen kilpailuttamatta jättämästä miljoonasopimuksesta nousi alkuviikolla otsikoihin (Ylen laaja artikkeli täällä). Mediassa Veikkauksen laki- ja vastuullisuusjohtaja perusteli suorahankintaa vanhan sopimuksen jatkamisella. Nopeasti löytyi myös toinen uutinen syksyltä, jossa Veikkaus puolustaa kasinopelien kilpailuttamatta jättämistä ainutkertaisten taideteosten hankkimisena. Suorahankintaa koskevan säännöksen kertaamiselle näyttäisi olevan tilausta, joten vilkaistaanpa hankintalakia. Koska suorahankinta oikein on mahdollinen?