Riski on tärkein – konsessio eli käyttöoikeussopimus selitettynä

Mikä on käyttöoikeussopimus?

Taannoisessa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumissa improvisaatioteatteri teki laulun käyttöoikeussopimuksista osana seminaarin loppukevennystä. Kertosäe oli iskevä, yleisöstä huudettu heitto riski on tärkein. Sen ympärille rakentui lennokas sanoitus, vaikka taiteilijoilla ei tainnut olla aavistustakaan käyttöoikeussopimuksen merkityksestä jukisten hankintojen kontekstissa.

Riski todella on tärkein

Käyttöoikeussopimuksella eli konsessiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa hankintayksikkö antaa yritykselle oikeuden tarjota palvelua tai toteuttaa urakka yrityksen omalla liiketaloudellisella riskillä.

Hankintayksikkö voi maksaa kuviosta jotain, mutta olennaista on, ettei vastike kata koko palvelun pyörittämistä tai urakointia, vaan toimittajalla on aito riski liiketoiminnan onnistumisesta. Sekin on mahdollista, ettei hankintayksikkö maksa minkäälaista korvausta homman hoitamisesta.

Esimerkkeinä käyttöoikeussopimuksesta käyvät koulukuvaukset tai vaikkapa kaupungin vierasvenesataman pyörittäminen. Jos kaupunki omistaa rannan ja laiturit, se voi käyttöoikeussopimuksella antaa satamapalvelujen tarjoamisen ja hallinnoinnin yritykselle, joka huolehtii sataman palveluista, investoi ehkä kesäkahvilaan, rakentaa huoltorakennuksen ja saa vastaavasti oikeuden kerätä satamamaksuja vierailulle saapuvilta veneilijöiltä.

Jos bisnes ei kanna, hankintayksikkö ei kompensoi yrityksen tappioita. Riskin absoluuttisella määrälläkään ei ole vaikutusta, kunhan riski todellisuudessa siirtyy toimittajalle. Käyttöoikeussopimuksen määrittelyssä riski siis todella on tärkein.

 

Käyttöoikeussopimuksen kilpailuttaminen

Kysymystä siitä, miksi käyttöoikeussopimukset ylipäätään ovat julkista hankintaa, kannattaa lähestyä miettimällä mitä tapahtuisi, jos hankintalakia ei noudatettaisi.

Vaihtoehtona kilpailutukselle olisi ilman avoimuutta valittu kumppani, jolle tarjoutuisi mahdollisuus kasvattaa omaa bisnestään hankintayksikön tarjoaman asiakasvirran tai muiden resurssien avulla. Ajatus on kestämätön.

Käyttöoikeussopimuksen erottaminen tavanomaisesta hankintasopimuksesta on merkittävää myös hyvin erisuuruisen kynnysarvon vuoksi: käyttöoikeussopimuksen hankintalain mukaisen kilpailutuksen kynnysarvo on 500.000 € (vs. palveluhankintojen 60.000 € ja rakennusurakoiden 150.000 €). Erityisalojen hankintayksiköillä kynnysarvo on vielä tätäkin suurempi, 5.548.000 €.

Miten käyttöoikeussopimus sitten kilpailutetaan?

Hankintalaissa on oma lukunsa käyttöoikeussopimuksista ja niiden kilpailuttamisesta. Yksinkertaistetusti noudatetaan samaa kaavaa kuin kansallisissa hankinnoissa eli menettelytapa on vapaa, mutta menettelyn on oltava hankintalain periaatteiden mukainen. Käyttöoikeussopimus tehdään aina määräajaksi, eikä yli 5 vuotta kestävien käyttöoikeussopimusten enimmäiskesto saa ylittää aikaa, jona yritys voi kohtuudella odottaa saavansa tuottoa sijoittamalleen pääomalle tai investointinsa kuitattua.

 

Edit 28.11.2019: Lisätty tallenne improvisaatioteatteri Stella Polariksen käyttöoikeussopimuskappaleesta (Kiitos tallenteesta Outi Tarvainen!).

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.