HE 108/2016 vp!

Viime syksystä asti odotettu hallituksen esitys uudeksi hankintalaiksi saatiin vihdoin eilen. Ministeriön tiedote löytyy täältä. Jippii!

Vitsailu juhannuslukemisesta alkoi Twitterissä heti. Muutamassa tunnissa esitystä ehtivät kommentoida ainakin Kuntaliitto, EK ja Palta – puolesta ja vastaan.

Jos on perehtynyt lakia valmistelleen työryhmän mietintöön ja hankintadirektiiviin, esitys on pitkälti tuttua luettavaa, mutta muutamia yllätyksiäkin tuli.

Tässä hallituksen esityksen kiinnostavimmat ehdotukset.

Kynnysarvot (25 §)

Velvollisuus kilpailuttaa tavaroiden ja palvelujen osto sekä suunnittelukilpailun järjestäminen alkaisi vasta 60.000 eurosta (alv 0 %). Kynnysarvo siis tuplaantuisi.

Sote-palvelujen kilpailuttamisrajaa ehdotetaan nostettavaksi 400.000 euroon nykyisestä 100.000 eurosta.

Kansallisten hankintojen kilpailuttaminen (luku 11)

Hankintayksikkö saa muovata hankintamenettelyistä itselleen tarkoituksenmukaisia. Hankintayksikkö voi keksiä omia menettelyjä, kunhan ne ovat hankintalain periaatteiden mukaisia. Käytettävä menettely on kuvattava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä – menettelyä ei siis voi muuttaa lennossa. Oma menettely ei myöskään voi olla suorahankintaa.

Sidosyksikköhankinnat (15 §)

Ostoja hankintayksikön omistamalta sidosyksiköltä suitsitaan. Ulosmyynnin määrää ehdotetaan laskettavaksi nykyisestä noin 10 prosentista vain viiteen. Lisäksi ulosmyynnille asetetaan euromääräinen yläraja 500.000. Rajoitukset koskevat tilanteita, joissa sidosyksikkö toimii kilpailuillla markkinoilla.

Tämä poikkeaa merkittävästi direktiivin 20 prosentin ulosmyyntirajasta. Lobbaus kulisseissa jatkuu. Jäteyhtiöitä koskeva aiempi kirjoitukseni ulosmyynnin merkityksestä löytyy täältä.

Hankintojen valvonta (luku 15)

Hankinnoille on tulossa valvontaviranomainen, Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Lakiehdotuksen mukaan jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalain vastaisesti, voi tehdä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle toimenpidepyynnön lainmukaisuuden tutkimiseksi. Toimenpidepyynnön voi siis tehdä muukin kuin asianosainen. Virasto voi ottaa toimivaltaansa kuuluvan asian tutkittavakseen myös omasta aloitteestaan.

Valvontaa koskevat säännökset tulevat kuitenkin voimaan vasta toistaiseksi ilmoittamattoman siirtymäajan kuluttua (173 §).

Julkisuuslain muutokset

Lakiehdotuksessa esitetään muutosta myös julkisuuslakiin. Julkisuuslain 11 §:ssä säädetään tällä hetkellä, että tieto tarjousten vertailussa käytetystä hinnasta ja muusta tekijästä on annettava aina, mahdollisista liike- ja ammattisalaisuuksista huolimatta.

Jatkossa julkisuuslaissa olisi ainoastaan selkeä perussääntö, jonka mukaan tarjouskilpailuun osallistuneella ei olisi oikeutta toisen tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin.

Taustalla on nykyisen säännöksen soveltamiskäytännössä ilmennyt tulkintaongelma. Oikeuskäytännössä on linjattu hieman ristiriitaisesti, pitääkö liike- ja ammattisalaisuudeksi määritelty tieto antaa siinä tapauksessa, että tietoa on käytetty tarjousten vertailussa. Kollegan kattavampi kirjoitus aiheesta löytyy täältä.

Muut tärpit

Markkinakartoitusta (65 §) sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistumista hankinnan valmisteluun (66 §) koskevat selkeät säännökset. Käytäntö ei varsinaisesti muutu, mutta näillä on toivottavasti vuoropuheluun kannustava merkitys.

 

Tarjouspyyntö on asetettava ”ilmaiseksi, rajoituksetta, suoraan ja kokonaan” kaikkien saataville sähköisessä muodossa. Asiakirjat on asetettava saataville ”siitä päivästä, jona hankintailmoitus on julkaistu”. (69 §) Tämä vaatimus on tosin voimassa direktiivin myötä jo nyt. (Ks. kirjoitukseni direktiivin välittömästä oikeusvaikutuksesta täältä.)

 

Hankintayksikön on ”vaadittava” käytettäväksi yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa, siis ESPD-vakiolomaketta. Vaatimus koskee EU-hankintoja. (87 §) Kirjoitukseni ESPD-lomakkeen käytöstä löytyy täältä. Myös tätä sovelletaan direktiivin välittömän oikeusvaikutuksen vuoksi jo tällä hetkellä. Sähköisesti ESPD on laadittava 18.4.2018 alkaen.

 

Uusi menettely innovaatiokumppanuus (38-39 §) innovatiivisen tavaran, palvelun tai rakennusurakan kehittämiseksi ja hankkimiseksi.

 

Hankintayksikkö ”voi” jakaa hankinnan osiin. Jos hankintayksikkö ei jaa hankintaa osiin, jakamatta jättämisen syyt on kerrottava hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, hankintapäätöksessä tai hankintamenettelyä koskevassa kertomuksessa. (75 §) Päätöksestä olla jakamatta hankintaa osiin ei kuitenkaan voi valittaa markkinaoikeuteen (146 §). Myös tätä sovelletaan direktiivin nojalla jo siirtymäajalla.

 

Sopimus voidaan tehdä 14 vuorokauden kuluttua hankintapäätöksen tiedoksiannosta aiemman 21 vuorokauden sijaan. Odotusaika koskisi jatkossa myös kansallisia hankintoja. (129 §)

 

Hyvää kesää! Blogi jää kesätauolle. Jatketaan juttua elokuussa koulujen alettua.

 

 

 

 

 

Kommentit

  1. Odotusaika koskee kansallisen kynnysarvon ylittävää liitteen E hankintaa. Ei kaikkia kansallisia hankintoja :).

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.