Uusi hankintalaki tuli voimaan 1.1.2017. Uudistus sai mediassa hämmästyttävän vähän palstatilaa, mutta jos uutisesta olisi kerrottu, mitkä asiat olisi kenties nostettu esiin? Hankintaturisti esittelee lain kiinnostavimmat linjaukset.
Kynnysarvot nousivat ja kansallinen menettely keveni
Hankintojen kynnysarvo eli euromääräinen raja kilpailuttamiselle nousi tavara- ja palveluhankintojen sekä suunnittelukilpailujen kohdalla 60.000 euroon (alv 0 %). Rakennusurakoiden kynnysarvo säilyy 150.000 eurossa.
Sosiaali- ja terveyshankintojen kilpailuttamisvelvoite koskee nyt yli 400.000 euron hankintoja. Oikeudellisten palveluiden, hotelli- ja ateriapalveluiden sekä muiden ns. erityisten palveluhankintojen kohdalla kynnysarvo on 300.000 euroa.
Lakiuudistus antaa hankintayksiköille enemmän liikkumavaraa kilpailutusprosessiin. Kansallisissa hankinnoissa hankintayksiköt eivät ole enää sidottuja tiettyihin menettelymuotoihin, vaan kilpailutuksen kulkua määrittelevät tarkoituksenmukaisuus sekä lain periaatteet – avoimuus, tasapuolisuus, syrjimättömyys ja suhteellisuus. Noudatettava menettely on kuvattava hankinta-asiakirjoissa, eikä hankintoja saa edelleenkään tehdä suoraan itse valitsemaltaan toimittajalta.
Pienten ja keskisuurten yritysten asema paremmin huomioon
Yksi lakiuudistuksen keskeisimpiä tavoitteita on pienten ja keskisuurten yritysten aseman parantaminen. Käytännössä tämän uskotaan toteutuvan hallinnollista taakkaa keventämällä.
Merkittävin tätä koskeva muutos on yrityksen soveltuvuuden tarkastaminen EU-hankinnoissa yhteisellä eurooppalaisella hankinta-asiakirjalla, ESPD:llä. Tällä vakiomuotoisella lomakkeella yritys vakuuttaa, ettei sillä ole luurankoja kaapissa eli sen johtohenkilöitä ei ole tuomittu tietyistä rikoksista (mm. korruptio, lapsityövoiman käyttö, terrorismin rahoitus) ja että verot ja sosiaaliturvamaksut on maksettu, talous on kunnossa ja mahdollisesti aiempaa kokemustakin vastaavista hankkkeista löytyy. Pääsääntöisesti lomaketta käytetään sähköisessä palvelussa tai kilpailutusjärjestelmiin (kuten Cloudiaan) integroituna.
Vain tarjouskilpailun voittajalta pyydetään selvitykset ja todistukset ESPD-lomakkeella esitettyjen soveltuvuusvaatimusten täyttymisestä. Yksi tällainen todistus on yrityksen johtohenkilöiltä pyydettävä uusi rikosrekisteriote. Yritys tilaa rikosrekisteriotteet Oikeusrekisterikeskuksen sähköisestä asiointipalvelusta.
Lisäksi pk-yrityksiä ilahduttanee liikevaihtovaatimukselle asetettu enimmäismäärä ja hankintojen palasteleminen pienempiin osiin. Hankintayksiköitä rohkaistaan käymään vuoropuhelua yritysten kanssa jo hankinnan suunnitteluvaiheessa uuden markkinakartoitusta koskevan säännöksen turvin ja avoimuuden lisäämiseksi tarjouspyyntöasiakirjat on julkaistava rajoituksetta kaikkien saataville (EU-hankinnoissa).
Rajoituksia sidosyksikön ulosmyyntiin
Uusi hankintalaki suitsii julkisomisteisten yhtiöiden tarjoamien palveluiden vapaata myyntiä markkinoilla eli rajoittaa ns. sidosyksiköiden ulosmyyntiä. Nämä rajoitukset ovat merkittäviä ja poikkeavat aiemmasta oikeuskäytännöstä sekä hankintadirektiivin linjauksista. Keskeisenä perusteluna valitulle sidosyksikkösääntelylle ovat hallitusohjelman tavoitteet yrittäjyyden ja kilpailullisuuden edistämisestä sekä kilpailuneutraliteetista.
Tarkempia kirjoituksiani sidosyksiköstä löytyy täältä.