(Kirjoitus tarkastettu ja päivitetty 12/2022).

Sidosyksiköiden suosio on suurta. Yhtiöitä on noussut lukuisille toimialoille, osa on laajentanut reippaasti ja eräät hankintayksiköt ovat turvanneet sidosyksikköhankinnat jopa perustamalla erillisiä yhtiöitä vapailla markkinoilla kilpaillakseen.

Mikä on sidosyksikkö ja miksi sillä on merkitystä?

Miksi sidosyksikkö?

Hankintalakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee omalta sidosyksiköltään. Eli palvelua voi ostaa suoraan, kilpailuttamatta.

Helppoa, ja syy sidosyksiköiden suosiolle.

Mikä on sidosyksikkö?

Sidosyksikkö, in house -yksikkö, rakkaalla kumppanilla on monta nimeä. Edellytyksiä sidosyksikköasemalle on kolme.

Sidosyksikkö on hankintayksiköstä muodollisesti erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen toimija. Esimerkiksi toiminta osakeyhtiömuotoisena katsotaan automaattisesti erilliseksi ja päätöksenteon kannalta itsenäiseksi.

Toiseksi, hankintayksikön on käytettävä sidosyksikköön määräysvaltaa yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa. Se tarkoittaa, että hankintayksiköllä on oltava ratkaisevaa päätösvaltaa sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. Mikä tällaista valtaa sitten on, selviää oikeuskäytännöstä. Käytännössä hankintayksikön on valvottava sidosyksikköä kuten omia toimipaikkojaan. Usein sidosyksikkö noudattaa myös omistajansa konserniohjeita.

Sidosyksikössä ei myöskään saa olla yksityistä pääomaa. Sidosyksikön omistus on siis kokonaan yhdellä tai useammalla hankintayksiköllä. Omistusosuuden suuruudella ei sinänsä ole merkitystä, olennaista on aito määräysvalta. Sanotaan tämä nyt suoraan: pelkkä yhtiön osakkeiden omistus ja osallistuminen yhtiökokoukseen eivät vielä täytä määräysvallan kriteeristöä.

Kolmas vaatimus koskee liiketoimintaa. Sidosyksikön on harjoitettava bisnestään määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden kanssa. Myyntiä ulkopuolisille eli ns. ulosmyyntiä saa olla enintään 5 % liiketoiminnasta ja enintään 500.000 euroa (tarkastettu 12/2022). Siinä tapauksessa, ettei markkinaehtoista toimintaa ole, sallittu ulosmyynnin prosenttiosuus on 10, eikä euromääräistä enimmäismäärää sovelleta. Jos ulosmyyntiä kertyy keskimäärin vain alle 100.000 euroa vuodessa, sillä ei ole väliä, miten suuren prosenttiosuuden tämä myynti liiketoiminnasta muodostaa.

Huomionarvoista on, että ulosmyyntiosuuteen lasketaan myynti kaikille muille kuin sidosyksikössä määräysvaltaa käyttäville tahoille (omistajille). Ulosmyyntiä on siten myös myynti muille hankintayksiköille.

Ulosmyynnin rajaus on Suomessa tiukempi kuin EU-direktiiveissä ja sen tavoitteena on turvata markkinoiden toimivuus.

Nähtäväksi jää, miten tavoite tulevaisuudessa toteutuu.