Edit 13.12.2016 klo 17.55: Eduskunta on tänään tiistaina hyväksynyt hankintalain uudistuksen talousvaliokunnan mietinnön mukaisena. Asian käsittely päättyi. Lain voimaantulon ajankohta selviää tasavallan presidentin esittelyssä (esittelyt ennen joulua 16.12., 21.12. ja 29.12.).

 

Edit 10.12.2016 klo 12.15: Hankintalain I käsittely päättyi eduskunnassa eilen perjantaina. Laki on eduskunnan täysistunnossa II käsittelyssä tulevana maanantaina 12.12. Se tarkoittaa, että laki saattaisi olla presidentin esittelyssä jo perjantaina. Uusi hankintalaki saadaan näillä näkymin jouluksi! Käsittelyn etenemistä voi seurata täältä.

 

 

Näin lohkaisi ministeri Jari Lindström puhuessaan Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumissa pari viikkoa sitten (puhe täällä). Ja siltähän se alkaa vaikuttaa, kehnoista pulkkakeleistä huolimatta.

Hankintalakiuudistuksen valiokuntakäsittely päättyi tältä erää eilen keskiviikkona annettuun talousvaliokunnan mietintöön.

Se kokosi yhteen muiden valiokuntien lausunnot; hankintalain uudistukseen ottivat kantaa perustuslakivaliokunta, hallintovaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, ympäristövaliokunta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta (kaikkien lausunnot täällä).

Mitä talousvaliokunta sitten linjaa?

Mietinnössä on kiinnitetty paljon huomiota osaamisen tunnistamiseen. Valiokunnan mukaan hankinnat ovat haastavia kokonaisuuksia, joissa onnistuminen edellyttää oikeudellisen osaamisen lisäksi hankinnan kohteen substanssin hanskaamista. Valiokunnan näkemyksen mukaan suurissa hankintayksiköissä osaamista löytyy tai sitä voidaan tarvittaessa ostaa, mutta pienissä yksiköissä ajantasaista osaamista ”ei ole aina vaikeuksitta löydettävissä”. Tästä syystä sääntelyn selkeyttäminen ja käytännönläheinen ohjeistus ovat tärkeitä. Esimerkiksi hankinnan osiin jakamiseen valiokunta peräänkuuluttaa selkeää ohjeistusta ja riittävää koulutusta.

Osaamisen ja ohjeistuksen ohella mietinnössä huomautetaan, että hankintalainsäädäntö on ennen kaikkea menettelytapojen sääntelyä: ”tarkoitus ei ole määritellä hankinnan sisältöä vaan menettelyn syrjimättömyyttä ja avoimuutta”. Tässä talousvaliokunta viittaa etenkin ympäristövaliokunnan omassa lausunnossaan esittämään toiveeseen velvoittavasta ympäristösääntelystä.

Talousvaliokunta pitää myös ”selvitettynä”, että hankintojen valvonnalle on perusteltu tarve.

Sidosyksikön kohdalla – kiinnostavaa kyllä – talousvaliokunta ei juuri muuta hallituksen esitystä. ”Talousvaliokunta muistuttaa, että keskeisenä perusteluna valitulle sidosyksikkösääntelylle ovat hallitusohjelman tavoitteet yrittäjyyden ja kilpailullisuuden edistämisestä sekä kilpailuneutraliteetista. Sidosyksiköillä on parempi kilpailuasema kuin täysin liiketaloudellisin perustein toimivilla yrityksillä, koska sidosyksiköt saavat valtaosan liikevaihdostaan ilman kilpailutusta omistajiensa tilauksista ja toimeksiannoista.”

Talousvaliokunta mainitsee kuitenkin mahdollisuudesta säätää ulosmyyntiä koskevia poikkeuksia substanssilakeihin tai eriyttää sidosyksikön markkinoilla oleva toiminta eri oikeushenkilöön, kaiketi esimerkiksi tytäryhtiöön. Lisäksi jätehuoltoyhtiöille valiokunta esittää 15 %:n ulosmyyntiosuuden sallimista 31.12.2017 saakka. (Mistä tässä jätehuoltokuviossa olikaan kyse, aiempi kirjoitukseni täällä.)

Nämä ovat erityisen kiinnostavia linjauksia, sillä nimenomaan sidosyksikön ulosmyynnin rajaaminen herätti intohimoja eduskunnan lähetekeskustelussa ja myös valiokunnat ottivat reippaasti kantaa sidosyksikkösääntelyyn omissa lausunnoissaan. Monilta taisi tosin jäädä huomioimatta, että sidosyksikön ulosmyynnin salliminen syö pk-yritysten markkinaosuuksia. Samassa puheenvuorossa on vaikea ajaa molempien etua. Valiokunnan selkeä kannanotto on siksi erityisen tervetullut.

Koko talousvaliokunnan mietintö löytyy täältä.