Tagged mediaosuma

Turvapaikanhakijat julkisten hankintojen kannalta

Euroopassa meneillään oleva turvapaikanhakijoiden vyöry on saanut EU-komissionkin valppaaksi. Komissio julkaisi viime viikolla tiedonannon hankintalainsäädännön soveltamisesta turvapaikkakriisiin. Tiedonannossa on lähinnä tarkasteltu hankintadirektiivejä turvapaikanhakijoiden aiheuttamien tarpeiden kannalta. Kyseessä ei olekaan linjanveto tai uusien sääntöjen asettaminen vaan lähinnä helposti yhteen lappuun koottu kertaus miten niitä hankintasäännöksiä sovelletaankaan tällaisessa tilanteessa. Lähinnähän nämä hankinnat koskettavat maahanmuuttovirastoa sekä yksittäisiä kuntia ja kaupunkeja. Tässä tiedonannon sanoma yksinkertaistettuna. Tiedonanto kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Ulkoistaminen ei vie autuuteen ja onneen – muttei tuhoonkaan

Helsingin Sanomien sekä Laura Rädyn innoittamaan otsikkoon kiteytyy oma hankinta-ammattilaiseni näkemys. Ulkoistaminen ei ole onnen automaatti eikä itseisarvo. Toisaalta ulkoistaminen ei myöskään ole tuhon tie – ainakaan jos ostajalla on kilpailuttamisessa tarvittavaa osaamista ja kirkas ajatus siitä, mitä ulkoistuksella tavoitellaan. Tämän päiväisen Hesarin pääkirjoituksen lisäksi julkiset hankinnat ovatkin olleet viime viikkoina esillä etenkin periaatteellisella tasolla.

Hesarin juttusarja ulkoistuksista

Helsingin Sanomissa on käynnissä juttusarja isojen kaupunkien – Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion – ostoista. Pääkaupunkiseudun ulkoistuksia lehti käsittelee erikseen kaupunkisivuillaan. Uusin pätkä, ”Terveysjätit hakevat kasvua ostamalla hoivakoteja”, julkaistiin maanantain lehdessä ja se löytyy myös netistä. Toisinaan paikallisten hoivakotien siirtyminen suuryrityksen omistukseen voi olla iloinen uutinen, kuten jutussa vastikään Attendon omistukseen siirtyneen palvelukodin entinen osastovastaava, nykyinen johtaja toteaa: ”Saimme leveämmät hartiat. Olen varma, että tämä turvaa asukkaiden ja henkilökunnan tulevaisuutta.”

Espoon suunnittelema kiinteistöpalveluiden jättiulkoistus

Espoo on jälleen isosti esillä päivän Hesarissa; ”Espoo päättää pian sadoista työpaikoista” (25.4.2015). Kaupungissa on tarkoitus päättää vielä kevään aikana siivoojien, katujen, puistojen ja kiinteistöjen hoitajien sekä vahtimestareiden työstä – ulkoistetaanko vai tehdäänkö jatkossakin itse. Kyse on yli 900 henkilön ja 40 miljoonan euron työstä. Juttua lukiessani mieleeni nousi tekstistä kolme kohta, joita hieman avaan.

Espoon ”arkkitehtiluomukset”

Hesari uutisoi (27.3.2015) Espoon koulukorjauksista sekä uusien koulujen rakentamisesta. Espoossa pohditaan koulurahaston perustamista ja sitä kautta koulukiinteistöjen ja niiden korjausten ulkoistamista. Hankintaslangilla tässä ehdotellaan elinkaarimallin käyttöä eli pitkäaikaista julkisen ja yksityisen kumppanuutta. Suomeksi sanottuna kaupunki kilpailuttaa itselleen ”kumppanin” eli yrityksen, joka remontoi tai rakentaa tilat. Yritys pitää huolta tiloista ja kaupunki maksaa vuokraa tilojen käytöstä. Kaupunki vuokraa…

Hoivapalvelujen ulkoistus herättää kysymyksiä

Sunnuntaiaamuun tuli hyvää keskustelua, kiitos Hesarin kysymyksiä herättävän jutun ”Kun hoivasta tuli bisnes” (HS 15.3.2015). Juttu itsessään on erinomainen, kattava ja hyvin taustoitettu. Huomasin kuitenkin ystävien Facebook-päivityksistä, että ulkoistuksiin liittyy paitsi mielipiteitä, myös monia epäselvyyksiä. Miten ne sote-ulkoistukset tosiasiassa menevät? Mikä ulkoistamisen tavoitteena on? Pitäisikö verotuksen olla läpinäkyvämpää? Onko pienillä yrityksillä arvoa itsessään?