Espoon ”arkkitehtiluomukset”

Hesari uutisoi (27.3.2015) Espoon koulukorjauksista sekä uusien koulujen rakentamisesta. Espoossa pohditaan koulurahaston perustamista ja sitä kautta koulukiinteistöjen ja niiden korjausten ulkoistamista. Hankintaslangilla tässä ehdotellaan elinkaarimallin käyttöä eli pitkäaikaista julkisen ja yksityisen kumppanuutta. Suomeksi sanottuna kaupunki kilpailuttaa itselleen ”kumppanin” eli yrityksen, joka remontoi tai rakentaa tilat. Yritys pitää huolta tiloista ja kaupunki maksaa vuokraa tilojen käytöstä. Kaupunki vuokraa tilat pitkäksi ajaksi, tavanomaisesti jopa 20-25 vuodeksi. Tämä on näppärää siksi, ettei koko rakennus- tai remontointipottia tarvitse maksaa kerralla vaan kustannukset jakautuvat tasaisesti useille vuosille. Näin on toteutettu esimerkiksi E18 Muurla–Lohja-moottoritie.

Elinkaarimallin käyttö itsessään on ihan kannatettavaa. Itseäni espoolaisena veronmaksajana hätkähdyttikin kaupungin rahoitusjohtajan päätelmä säästökuurin seurauksista:

Emme pysty enää tekemään ’arkkitehtiluomuksia’, vaan tarvitsemme nopeasti valmistuvia edullisia tiloja.”

Kohteliaisuuden nimissä käytän tässä luomusten sijaan termejä ehdotus, suunnitelma ja luonnos. Sitaatti sai minut mietteliääksi. Miten arkkitehdin suunnitelma hidastaa rakentamista? Tai toisin päin, suunnittelevatko arkkitehdit vain kalliita taloja? Ja lopulta, mikä onkaan kaupungille loppujen lopuksi edullista ja kannattavaa – taataanko vauhdilla ja hinnalla paitsi arkkitehtuurin myös rakentamisen hyvä laatu?

Kenties rahoitusjohtaja tarkoittaa tässä arkkitehtuurikisan järjestämistä parhaan ehdotuksen löytämiseksi. Tähän menee tietysti enemmän aikaa kuin pöytälaatikosta napattavan ehdotuksen esiinkaivamiseen, mutta toisaalta kilpailu herättää julkista keskustelua ja mielenkiintoa, osallistaa kaupunkilaisia ja tuo näkyväksi arvostuksia – minkälaista rakennettua ympäristöä haluamme? Minusta hyvä arkkitehtuuri jo itsessään on arvokasta.

Tästä pääsemmekin toiseen ongelmaan. Nimittäin ehkä hieman yllättäen kaikesta hankintalain mukaisesta arkkitehtityön ostamisesta suunnittelukilpailuja on vain pari prosenttia. Valtaosa arkkitehdin työstä ostetaan tavallisena palveluhankintana, käytännössä usein tuntityönä. Tällöin minkäänlaisia luonnoksia ei myöskään ole mahdollista pyytää etukäteen. Liian usein paras arkkitehti valitaan lähinnä hintoja vertailemalla. Tähän päädytään, sillä palveluhankinnassa on puolimahdotonta keksiä hyviä hankinnan kohteeseen liittyviä  valintaperusteita, joilla päätös voitaisiin tehdä. Ja juuri siksi suunnittelutyötä kannattaisikin pääsääntöisesti ostaa suunnittelukilpailu järjestämällä. Kun voittaja vihdoin on selvillä, suunnittelutyökin on jo tyhjää skissipaperia pidemmällä- sitä kautta myös suunnittelukilpailun järjestämiseen käytetty aika lopulta hyödyttää tilaajaa.

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on julkaissut perusteellisen esitteen, miksi arkkitehtuurikilpailu on ylipäätään järjestämisen arvoinen.

Palaan blogissani tarkemmin hankintalain mukaiseen suunnittelukilpailuun vielä tuonnempana.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s