Tagged in house

Hilmasta piirtyy näennäinen totuus hankinnoista

Hilman vuoden 2018 tilastot on julkaistu. Miltä julkiset hankinnat näyttävät? Tutustuin tilastoihin viiden viime vuoden ajalta ja yllättävin tieto lienee tämä:   Hilma on huono tietolähde, josta piirtyy näennäinen totuus Suomessa tehtävien julkisten hankintojen volyymista.  

Myytinmurtaja: Mikä on sidosyksikkö ja miksi sillä on merkitystä?

Sidosyksiköiden suosio on suurta. Yhtiöitä on noussut lukuisille toimialoille, osa on laajentanut reippaasti ja eräät hankintayksiköt ovat turvanneet sidosyksikköhankinnat jopa perustamalla erillisiä yhtiöitä vapailla markkinoilla kilpaillakseen. Huoli tästä kanavoitui alkuviikolla Kauppalehden pääkirjoitukseen. Sidosyksiköiden ulosmyyntiä rajoittava hankintalain säännös tulee voimaan siirtymäajan jälkeen 1.1.2019. On aika päivittää blogin kaikkien aikojen suosituin postaus – mikä on sidosyksikkö ja miksi sillä on merkitystä?

Liikelaitoksesta in house -yksiköksi – mitä se tarkoittaa?

Edit 6.11.2018: Löydät päivitetyn kirjoitukseni sidosyksiköstä täältä. Okei, Espoon kaupunginhallitus piti kokouksensa 15.6. ja päätti esittää kaupunginvaltuustolle ateriahuoltoa hoitavan Espoo Catering -liikelaitoksen muuttamista in house -yksiköksi. Uutinen ehti lehtiin jo seuraavana päivänä, mutta mahtoiko merkityskin aueta. In house -yksikkö eli sidosyksikkö eli mikä? Hankintalakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee omalta sidosyksiköltään. Eli palvelua voi ostaa suoraan, kilpailuttamatta. Helppoa. Tässä poitti sidosyksiköiden suosimiselle. Ja mikä se sidosyksikkö sitten tarkemmin ottaen oikein on?