Kruunusiltojen viestintäkisa

Viestintä yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta, sanotaan. Helsingin Kruunusiltojen viestinnän kilpailutuksesta on kehkeytynyt uutisotsikoita, vaikkei kisaa olen edes aloitettu. Muutama huomio näin hankinnan suunnitteluvaiheessa.

Mistä on kyse?

Helsingin kaupunki suunnittelee Kruunuvuorenrannasta kantakaupunkiin siltahanketta, jonka viestintä on tarkoitus ostaa julkisena hankintana. Viestintäpalvelujen hinnaksi arvioitu 1,2 miljoonaa euroa on summa, joka arvatenkin herättää intohimoja.

Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunta päätti jo joulukuussa oikeuttaa rakennusviraston katu- ja puisto-osaston aloittamaan Kruunusiltojen viestintäpalvelujen kilpailutuksen linjaamiensa periaatteiden mukaan. Sittemmin rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja otti lautakunnan tekemänä päätöksen vielä kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Maanantain kokouksessaan kaupunginhallitus jätti asian pöydälle.

Esityslistoista ja päätöspöytäkirjoista ilmenee, että keskustelua on käyty etenkin sopimuskauden pituudesta – pitäisikö viestintä kilpailuttaa toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella (poikkeustapauksissa periaatteessa mahdollista) vai neljäksi vuodeksi muutamalla lisäoptiovuodella (hankintalain lähtökohta).

Joulukuussa on julkaistu Kruunusillat-hankkeen viestintäpalvelujen kilpailutuksen periaatteet ja sisältö. Mistä siis oikeasti pitäisi keskustella?

Mistä pitäisi olla kyse?

Ensimmäinen huoli. Kruunusiltojen viestintäpalvelut on tarkoitus kilpailuttaa vertailemalla hintaa (40%) ja sisällön laatua (60%). Laatupisteiden painotus on melkoinen hintaan nähden. Saadaanko tällä painotuksella taloudellisia tarjouksia ja toisaalta tuottavatko laatupisteytyksessä huomioitavat seikat todella lisäarvoa? Laatu kun on mahdollista huomioida hankinnoissa myös vähimmäisvaatimuksena ja Kruunusiltojenkin kilpailutusperiaatteissa on edellytetty useiden vuosien työkokemusta rakennushankkeiden viestinnästä. Pelkkä hinnalla vertailu ei siis suinkaan tarkoita, etteikö hankinnan sisällössä olisi huomioitu myös laatu. Oikeastaan hinnan ja laadun painoarvot eivät kerro hankinnan laadukkuudesta vielä mitään. Olen jo aiemmin kirjoittanut hintavertailuun herkästi liitettävästä väärinkäsityksestä. Juttu löytyy täältä.

Toinen huoli. Mitä ne laatuvertailussa 60 prosentin painotuksella huomioitavat seikat sitten ovat? Kruunusilta-hankkeen viestinnän kilpailutusperiaatteiden mukaan laatuvertailussa on tarkoitus huomioida projektipäällikön ja tiedottajan kokemus (15% +15%) sekä yrityksen osaaminen (30%). Miten nämä huomioidaan? Kokemuksen kohdalla suunnitelmana on pisteyttää henkilöiden referenssien ja työvuosien määrää. Osaamisen vertailussa suunnitellaan pisteytettäväksi erikseen toimitettavia työnäytteitä.

Hetkinen.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että referenssien lukumäärää ei saa vertailla. Tästä on EU-tuomioistuimen linjaus, ns. GAT-tapaus (asia C-315/01, 19.6.2003; ks. ratkaisun kohta 66).

Referenssien määrää ei siis voida huomioida.

Laatupisteiden yhteydessä voidaan kyllä vertailla projektiin osoitettavien henkilöiden osaamista ja kokemusta työvuosia vertaamalla, mutta pelkkä vuosien määrä ei ehkä tässäkään kerro koko totuutta. Kruunusiltojenkin hankinnassa olisi siksi hyvä miettiä, minkälaisesta vähimmäisvaatimukset ylittävästä osaamisesta ja kokemuksesta todella on hyötyä? Ja ennen kaikkea, onko sellaista eli kannattaako kokemus ylipäätään huomioida pisteytyksessä ja vieläpä suurella painoarvolla?

Osaamisen vertailussa (30%) on tarkoitus pyytää tarjoajalta kaksi työnäytettä, toinen kriisiviestinnästä, toinen videokäsikirjoituksen muodossa. Näiden arviointiperusteita – ”kriisiin varautuminen”, ”kriisitilanne”, ”kriisin jälkeen” sekä ”synopsis”, ”käsikirjoitus” ja ”kuvakäsikirjoitus eli storyboard” – ei ole ainakaan kilpailutusperiaatteissa kuvattu hankintalain edellyttämällä tarkkuudella. Arvostelussa huomioitavien otsakkeiden luettelointi kun ei vielä kerro mitään siitä, mitä näiden kunkin asian kohdalla arvostetaan. Mikä on esimerkiksi kriisiviestinnässä sellaista ”kriisiin varautumisen” laatua, josta saa pisteitä? Mitä ”kriisitilanteessa” arvostetaan? Minkälainen ”kuvakäsikirjoitus” on hankintayksikön mieleen?

Koko Kruunusiltojen viestintäkisa on vielä suunnitteluvaiheessa ja vertailuperusteitakin ehditään mainiosti viilata. Siksi poliittisessa päätöksenteossakin voidaan vielä huomioida olennainen.

Edit 29.1.: Helsinki aikoo luopua Kruunusiltojen viestintäpalvelujen kilpailutuksesta. Asia on tarkoitus käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 1.2.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s