Hankintalaki uudistuu ja sitä on ehditty jo odottaa! Kysymys kuuluukin: koska? Uusi hankintadirektiivi on ollut voimassa pian pari vuotta ja 18.4.2016 mennessä kansallisen lainsäädännönkin pitäisi olla valmiina. Hallituksen esitys näyttäisi ehtivän eduskunnan käsittelyyn vielä maaliskuussa, mutta tiukille tämä joka tapauksessa menee.

Uuden lain tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa julkisia hankintoja. Miten tämä lopulta onnistuu, aika näyttää. 

Mikä hankintalaissa sitten muuttuu? Mikään ei ole vielä varmaa, mutta viime keväänä julkaistun valmisteluryhmän mietinnön perusteella monikin asia. 

Tässä omat kymmenen olennaisinta – näin hankintalaki muuttuu. 

1. Tarkoitus on parantaa etenkin pk-yritysten asemaa julkisissa hankinnoissa. Tähän tähdätään esimerkiksi vuoropuheluun ja hankintojen jakamiseen kannustamalla. Kaiketi myös sysäys sähköiseen kilpailutukseen keventää pk-yritysten taakkaa.
2. Sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat ovat vahvasti esillä.
3. Kansallisten tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvojen nousu jopa 60.000 euroon. Jos harppaus tosiaan on näin reilu, pienhankintojen eli kynnysarvon alle jäävien ostojen ohjeistuksen merkitys korostuu melkoisesti. 
4. Sosiaali- ja terveyspalveluita sekä muita erityisiä palveluhankintoja koskevat omat säännöksensä. Näiden palveluiden kynnysarvoksi esitetään 300.000€.
5. Kansalliset menettelyt muuttuvat tarkoituksenmukaisiksi. Jatkossa hankintayksikkö saisi valita EU-kynnysarvon alittaviin ostoihin mieleisensä menettelyn (ei kuitenkaan suorahankintaa!). Kunhan lain periaatteita noudatetaan, tarkoituksenmukaisuutta ei varsinaisesti voisi kyseenalaistaa.
6. Täsmennyksiä sidosyksikkösääntelyyn. Mikä onkaan sidosyksikkö, selviää täältä.
7. Käyttöoikeussopimuksia koskevaa sääntelyä tarkennetaan. Tämä koskettaa harvaa, mutta on juridisesti merkittävää – käyttöoikeussopimuksista eli konsessioista on säädetty kokonaan oma direktiivinsä, mutta meillä normit on tarkoitus saattaa voimaan osana hankintalakia. Palaan konsessioihin vielä myöhemmin.
8. Kokonaan uusi menettely innovaatiokumppanuus. Hankinnoissa on toki tähänkin asti voinut innovoida, mutta nyt tähän vasta kannustetaankin. Palaan myös tähän tuonnempana. Lisäksi pienempiä viilauksia muihin menettelyihin.
9. Tarkennuksia ja lisäyksiä tarjoajayritysten ns. pakollisiin ja harkinnanvaraisiin poissulkuperusteisiin. Hankintalaissa on nyt huomioitu mm. esteellisyys ja terrorismin torjunta.
10. Vertailuperuste on jatkossa aina kokonaistaloudellinen edullisuus. Se tarkoittaa, että hankittava tavara, palvelu tai rakennusurakka on “hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras”. Käytännössä siis terminologia muuttuu, mutta valinta tapahtuu jatkossakin hinnan, elinkaarikustannusten tai hinnan ja laadun perusteella. Tosin siinä tapauksessa, että halvinta hintaa käytetään valintaperusteena muussa kuin tavarahankinnassa, tämä on perusteltava.

+1. Hankintalaki ulottuu jatkossa myös sopimuskaudelle – lakiin on tulossa sopimusmuutoksia koskevaa sääntelyä.