Työnantajani PTCServices järjestää joka vuosi ajankohtaisfoorumin julkisten hankintojen ajankohtaisista ja puhuttavista aiheista. Tämän vuoden seminaari järjestettiin viime viikolla Helsingissä parisatapäiselle hankintaosaajien joukolle. No, mitä päivästä jäi päällimmäisenä mieleen?
Päivän kiistattomana tähtenä estradille nousi brittilegenda, hankintojen superosaaja, professori Sue Arrowsmith Nottighamin yliopistosta. Tätä oli odotettu vuosia! Muistan itsekin opiskeluaikana päntänneeni Arrosmithin kirjoittamaa parituhatsivuista hankintaraamattua graduvaiheen tenttiin. Huh. Kuultuna professori oli ihailtavan innostunut, nopea ja lennokas. Esitys simultaanitulkattiin suomeksi. Kuuntelin kiinnostuneena pätkän ja jopa hankintojen hankala terminologia kääntyi sujuvasti. Arvostan!
Selvisi, että Britanniassa hankintoja säädellään lähinnä hankintadirektiivillä, omaa kansallista lainsäädäntöä ei varsinaisesti ole. Tämä on kiinnostava ajatus – meillähän on kansallisesti säädetty kilpailutusvelvollisuus ja hyvinkin tarkat menettelyt kaikille 30.000€ ylittäville ostoille. EU-tasolla kilpailutuksen raja olisi vasta parisadantuhannen hujakoilla. Lisäksi ilmeni, ettei oikeusturva Britanniassa juurikaan toteudu huimaavien, peräti satojentuhansien eurojen arvoisten juristipalkkioiden ja epämääräisten riskien pelossa. Toisaalta Arrowsmith kertoi kollegoineen tekemästään tutkimuksesta, jossa myös selvisi, että hankintamenettelyihin osallistuneista yrityksistä 2/3 oli tyytyväisiä menettelyihin eikä nähnyt hankinnoissa vikaa (!).
Ulkomainen tähti toi hankintoihin myös sopivasti perspektiiviä – samoja asioita mietitään muuallakin ja erilaisia ratkaisujakin on. Huojentava näkökulma.
Hankintalain uudistus etenee
Mutta hitaasti, voisi todeta. Oman työni kannalta päivän ehkä kiinnostavin anti tuli kuitenkin Työ- ja elinkeinoministeriön Elise Pekkalan puheenvuorossa. Hankintalain kokonaisuudistus etenee, mutta lain voimaantulo näyttää siirtyvän pidemmälle ensi vuoteen. Hankintalain kokonaisuudistuksella saatetaan kansallisesti voimaan pari vuotta sitten päivitetyt direktiivit. Takaraja kansallisen lainsäädännön voimaansaattamiselle on 18.4.2016. Tästä joudutaan nyt näemmä joustamaan.
Pekkala kertoi, että kovasti odotettu hallituksen esitys uudesta laista saadaan vasta kevättalvella aiemmin veikkaillun joulukuun sijaan. Tällä hetkellä ministeriö ahertaa lain sanamuotojen selkiyttämisen ja perustelujen laatimisen parissa. Palaan blogissani myöhemmin siihen, mitä hankintalain kokonaisuudistus käytännössä tarkoittaa ja mikä (kaikki!) laissa oikein muuttuu.
Lisäksi päivän aikana kuultiin mm. terveisiä markkinaoikeudesta ja käytiin läpi kiinnostavia oikeustapauksia vuoden varrelta. Jos mielit mukaan ensi vuonna, merkkaa 17.11.2016 jo kalenteriin!