Edit 6.10.2019: Kiinteistö Oy Kaapelitalo hakee Helsingiltä lisärahoitusta Tanssin talo -hankkeelle. Rahoituksen toteutuessa on selvää, että yli puolet hankkeen rahoituksesta tulee hankintayksiköiltä. Se johtaa velvollisuuteen noudattaa hankintalakia koko hankkeessa.

—

Tällä viikolla on uutisoitu näyttävästi Helsinkiin suunnitellusta Tanssin talosta (mm. HS 14. ja 16.12.2015). Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina yksimielisesti kaupungin osallistumisen hankkeen rahoitukseen. Tanssin talo on tarkoitus rakentaa Ruoholahteen Kaapelitehtaan viereen. Havainnekuvan on luonnostellut arkkitehtuurin ykköstoimistoihin lukeutuva JKMM. Keskiviikkona hankkeen projektipäällikkö kiiruhti lausumaan, ettei talosta kuitenkaan tule sellaista, miltä se havainnekuvassa näyttää eikä arkkitehtiakaan ole vielä valittu.

Onko kyseessä julkinen hankinta? Pitääkö myös suunnittelu kilpailuttaa hankintalain mukaan?

Onko kyseessä julkinen hankinta eli kuka Tanssin taloa puuhaa?

Tanssin talon rakennuttaa ja omistaa Kiinteistö Oy Kaapelitalo. Kiinteistö Oy Kaapelitalo puolestaan on Helsingin kaupungin kokonaan omistama kiinteistöyhtiö, joka omistaa, peruskorjaa ja vuokraa kulttuurikäyttöön vanhoja teollisuuskiinteistöjä. Olennainen kysymys on, onko Kiinteistö Oy Kaapelitalo hankintalain tarkoittama hankintayksikkö?

Tässä tapauksessa hankintayksikköstatus tulisi kyseeseen sillä perusteella, että Kiinteistö Oy Kaapelitalo olisi ns. julkisoikeudellinen laitos tai että se saisi hanketta varten rahoitusta joltain muulta hankintayksiköltä (kuten kaupungilta ja valtiolta) vähintään puolet hankinnan arvosta. Hankintayksikön määritelmä löytyy hankintalain 5 §:stä (Edit 6.10.2019: korjattu viittaus voimassaolevaan lakiin).

Mikä julkisoikeudellinen laitos?

Julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan missä tahansa juridisessa muodossa toimivaa oikeushenkilöä – kiinteistöyhtiö käy siis hyvin. Edellytyksenä on, että on se on nimenomaisesti perustettu huolehtimaan sellaisista yleisen edun mukaisista tarpeista, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta.

Lisäksi julkisoikeudellisen laitoksen määritelmä edellyttää, että jokin hankintayksikkö rahoittaa tai valvoo toimintaa tai nimittää johtoportaan porukasta yli puolet.

Koska Helsingin kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Kaapelitalon, on todennäköistä, että se myös nimeää yhtiön hallintoa ja johtoa tai valvoo näiden toimintaa hankintalaissa tarkoitetulla tavalla. Sen sijaan yhtiön perustamistarkoitusta ja toiminnan luonnetta on hankalampi arvailla. Julkisoikeudellista laitosta koskevien kriteerien täyttyminen vaatisikin tarkempaa taustojen selvittelyä.

Velvollisuus noudattaa lakia rahoituksen perusteella

Mikä tahansa hankinnan tekijä voi olla velvollinen noudattamaan hankintalakia siinä tapauksessa, että se saa rahoitusta juuri kyseisen hankinnan tekemistä varten yli puolet hankinnan arvosta joltain hankintayksiköltä, esimerkiksi kaupungilta.

Helsingin kaupunki ja valtio ovat lupautuneet kumpikin rahoittamaan Tanssin taloa kuudella miljoonalla eurolla. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 15 miljoonan euron avustuksen. Tällä perusteella näyttäisi siltä, että kaupungin ja valtion osuus jää alle puoleen koko summasta. Säätiökin voi toki olla hankintayksikkö, mutta  tämän selvittäminen edellyttäisi säätiön taustan tarkempaa perkaamista.

Edit 6.10.2019: Uusien lehtitietojen (HS 5.10.2019) valossa Tanssin talolle haetaan 3,9 miljoonan euron lisärahoitusta Helsingin kaupungilta. Tällöin on ilmeistä, että hankkeen rahoituksesta yli puolet tulee hankintayksiköiltä. Se puolestaan tarkoittaa sitä, että vaikkei Kiinteistö Oy Kaapelitalo itsessään olisi velvollinen noudattamaan hankintalakia, sen on saamansa rahoituksen perusteella noudatettava hankintalakia juuri Tanssin talo -hankkeessa.

Tanssin talo -hankkeen projektipäällikkö uumoili vuosia sitten Hesarissa, että talon suunnittelusta tuskin järjestetään avointa kilpailua koska “asiat on jo pitkälle määritelty”. Hankintalain kannalta kuvio ei ole näin suoraviivainen. Myös suunnittelijan valinnassa on noudatettava hankintalain mukaista menettelyä. Urakoinnista puhumattakaan.

 

Edit 6.10.2019: Tekstistä on poistettu vanhentuneet linkit suunnittelukilpailuoppaaseen ja päivitetty suunnittelijan valintaa koskevaa osuutta.