Tanssin talo – onko kyseessä julkinen hankinta?

Tällä viikolla on uutisoitu näyttävästi Helsinkiin suunnitellusta Tanssin talosta (mm. HS 14. ja 16.12.). Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina yksimielisesti kaupungin osallistumisen hankkeen rahoitukseen. Tanssin talo on tarkoitus rakentaa Ruoholahteen Kaapelitehtaan viereen. Havainnekuvan on luonnostellut arkkitehtuurin ykköstoimistoihin lukeutuva JKMM. Keskiviikkona hankkeen projektipäällikkö kiiruhti lausumaan, ettei talosta kuitenkaan tule sellaista, miltä se havainnekuvassa näyttää eikä arkkitehtiakaan ole vielä valittu.

Onko kyseessä julkinen hankinta? Pitääkö myös suunnittelu kilpailuttaa hankintalain mukaan? Entä miten se hankintalain mukainen suunnittelukilpailu pitikään järjestää?

Onko kyseessä julkinen hankinta eli kuka Tanssin taloa puuhaa?

Lehtitietojen mukaan Tanssin talon rakennuttaa ja omistaa Kiinteistö Oy Kaapelitalo. Kiinteistö Oy Kaapelitalo puolestaan on Helsingin kaupungin kokonaan omistama kiinteistöyhtiö, joka omistaa, peruskorjaa ja vuokraa kulttuurikäyttöön vanhoja teollisuuskiinteistöjä. Olennainen kysymys on, onko Kiinteistö Oy Kaapelitalo hankintalain tarkoittama hankintayksikkö?

Tässä tapauksessa hankintayksikköstatus tulisi kyseeseen sillä perusteella, että Kiinteistö Oy Kaapelitalo olisi ns. julkisoikeudellinen laitos tai että se saisi hanketta varten tukea joltain muulta hankintayksiköltä (kuten kaupungilta ja valtiolta) vähintään puolet hankinnan arvosta. Hankintayksikön määritelmä löytyy hankintalain 6 §:stä.

Mikä julkisoikeudellinen laitos?

Julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan missä tahansa juridisessa muodossa toimivaa oikeushenkilöä – kiinteistöyhtiö käy siis hyvin. Edellytyksenä on, että on se on nimenomaisesti perustettu huolehtimaan sellaisista yleisen edun mukaisista tarpeista, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Lisäksi julkisoikeudellisen laitoksen määritelmä edellyttää, että jokin hankintayksikkö rahoittaa tai valvoo toimintaa tai nimittää johtoportaan porukasta yli puolet.

Koska Helsingin kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Kaapelitalon, on todennäköistä, että se myös nimeää yhtiön hallintoa ja johtoa tai valvoo näiden toimintaa hankintalaissa tarkoitetulla tavalla. Sen sijaan yhtiön perustamistarkoitusta ja toiminnan luonnetta on hankalampi arvailla. Julkisoikeudellista laitosta koskevien kriteerien täyttyminen vaatisikin tarkempaa taustojen selvittelyä.

Muu hankinnan tekijä

Mikä tahansa hankinnan tekijä voi olla velvollinen noudattamaan hankintalakia siinä tapauksessa, että se saa rahoitusta juuri kyseisen hankinnan tekemistä varten yli puolet hankinnan arvosta joltain hankintayksiköltä, esimerkiksi kaupungilta.

Lehtitietojen mukaan Helsingin kaupunki ja valtio ovat lupautuneet kumpikin rahoittamaan Tanssin taloa kuudella miljoonalla eurolla. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 15 miljoonan euron avustuksen. Tällä perusteella näyttäisi siltä, että kaupungin ja valtion osuus jää alle puoleen koko summasta. Säätiökin voi toki olla hankintayksikkö, mutta myös tämän selvittäminen edellyttäisi säätiön taustan tarkempaa perkaamista.

Suunnittelukilpailu hankintalain mukaan

Jos Kiinteistö Oy Kaapelitalo on hankintayksikkö, se on velvollinen noudattamaan hankintalakia – myös suunnittelukilpailun järjestämisessä. Miten se sitten käytännössä hoituu? Hankkeen projektipäällikkö uumoili Hesarissa näin:

”Tuskin järjestetään avointa kilpailua, koska asiat on jo pitkälle määritelty. Sen sijaan kutsukilpailu voisi olla mahdollinen. Asia päätetään ensi vuonna.”

Hankintalain kannalta kuvio ei ole näin suoraviivainen. Jos kyseessä on julkinen hankinta, suunnittelukilpailussakin on noudatettava hankintalain mukaista menettelyä.

Hankintalaki ei tunne arkkitehtuurikisoissa käytettyä jaottelua yleisiin ja kutsukilpailuihin, vaan laissa on säädetty ainoastaan suunnittelukilpailun järjestämisestä. Lähimmäs kutsukilpailua päästään kaiketi soveltamalla rajoitetun menettelyn ajatuksia suunnittelukilpailuun.

Kutsukilpailussakin on noudatettava hankintalain yleisiä periaatteita eli osallistujia on kohdeltava avoimesti, tasapuolisesti, syrjimättä ja suhteellisuusperiaate huomioiden. Sellainen kutsukilpailu, jossa hankintayksikkö lähettää tietyille, itse valitsemilleen suunnittelijoille kilpailuohjelman ja pyytää heitä osallistumaan kilpailuun, ei ole hankintalain periaatteiden mukainen. Jos tilaaja on hankintayksikkö ja suunnittelukilpailun arvo ylittää 30.000€, kisa on aina järjestettävä hankintalakia noudattaen.

Opas suunnittelukilpailun käyttämiseen

Olen kirjoittanut oppaan suunnittelukilpailun järjestämisestä julkisissa hankinnoissa. Tekstiä kommentoi Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ja käsittääkseni pätkä julkaistiin myös osana heidän laajempaa suunnittelukilpailujen ohjeistusta. Opas löytyy työnantajani sivuilta täältä (luvut aukeavat vasemmasta palkista löytyviä otsikoita klikkaamalla).

Tutkin aikoinani arkkitehtuurialan suunnittelukilpailuja ja etenkin tuomariston suhdetta kunnalliseen päätöksentekoon myös gradussani. Se puolestaan on luettavissa täällä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s