Tagged tilaajaosaaminen

Ympäristömerkki osaksi hankintaa

Hiphurraa! Uusi hankintalaki sallii ympäristömerkin edellyttämisen osana julkista hankintaa aiempaa helpommin. Itse asiassa laki sallii ympäristöominaisuuksien lisäksi myös sosiaalisia ominaisuuksia tai ”muita ominaisuuksia” kuvaavien merkkien edellyttämisen. Tällaisia ovat kaiketi ainakin Reilu kauppa ja luomumerkinnät.

Kaupunkifillarit tuskin laajenevat Helsingistä koska hankintalaki

Helsingin seudun liikenne (HSL) tiedotti viime viikolla kaupunkipyörien pilottikokeilusta Espooseen ensi kesänä. Tieto levisi nopeasti lehtiin ja sosiaaliseen mediaan, mutta minulla on teille todellinen uutinen: kaupunkipyörät eivät laajene Helsingin ulkopuolelle ilman julkista hankintaa. Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL nimittäin kilpailutti fillarit vuonna 2014 vain Helsinkiin (kirjoitukseni pyörähankinnasta täällä).

Koulukuvaukset ovat julkista hankintaa – käyttöoikeussopimus selitettynä

[Edit 7.3.2019 klo 11.45] Markkinaoikeus on ratkaisussaan 663/17 todennut koulukuvauksien olevan julkista hankintaa (käyttöoikeussopimuksia), ja ne on kilpailutettava hankintalain mukaan.   [Edit 9.11.2017 klo 7.35] Aamun lehti uutisoi, että Helsinki alkaa kilpailuttaa koulukuvauksia. Se on mahtavaa! — Luin hiljattain uutisen koulukuvausten järjestämisestä ja soittokierros suurimpiin kaupunkeihin vahvisti epäilykseni: kuvauksia ei kilpailuteta hankintalain mukaan. Väitän, että koulukuvaukset…

Meren roskaamisesta

Viime aikoina on uutisoitu räikeästä Itämeren roskaamisesta (mm. Yle ja Helsingin Sanomat). Räjäytystyömaiden kivilouhosta käytetään Helsingin uusien kaupunginosien rakentamisessa täyttömaana ja räjäytyksissä käytettyä muovista impulssiletkua päätyy mereen rekkalasteittain. Helsingin Hernesaaressa meritäyttötyöt ovat parhaillaan käynnissä.

Satu ennakoivasta Kilpailuttajasta

Olipa kerran useamman kaupungin omistama Kilpailuttaja, jonka tehtävänä oli huolehtia julkisen liikenteen toimivuudesta. Julkista liikennettä haluttiin laajentaa ja Länsi-Kaupunkiin ryhdyttiin puuhaamaan kaupunkiraiteilla kulkevia sähköjunia. Asukkaat riemuitsivat, poliitikot paistattelivat valokeilassa, rakennuttajat puuhasivat kauppakeskuksia ja asemia suunnittelevat arkkitehdit ottivat mittaa toisistaan.

Kaupunkipyöräjärjestelmän laatuvertailu

Kirjoitin viime viikolla Helsingin uusista kaupunkipyöristä, Alepa-fillareista. Hankinta on tehty hintaa ja laatua pisteyttämällä – hankintatermein valintaperusteena on siis ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Miten tätä laatua on käytännössä arvioitu eli mitä hankinnassa on toivottu, arvostettu ja miten se on pisteytetty?

Alepa-fillareiden speksit

Helsingin uudet kaupunkipyörät, etenkin niiden keltainen ilme ja Alepalle myydyt mainospaikat, ovat herättäneet intohimoja. Harva on tullut ehkä ajatelleeksi, että fillaritkin on kilpailutettu julkisena hankintana ja koko palvelun sisältö on määritelty kiehtovalla tarkkuudella. Miten kaupunkipyörät on hankittu?

Vuoropuhelu – teoriasta käytäntöön

Istuin taannoin illallisella vanhojen hankintatuttujen kanssa. Selvisi, ettei muutamassa suuressakaan kaupungissa käytetä vuoropuhelua systemaattisesti – itse asiassa vuoropuhelua toimittajien kanssa ei käydä kuulemma lainkaan. Olen aiemminkin kirjoittanut vuoropuhelusta, mutta nostan tämän uudelleen esiin sillä aihe on tärkeä. Tämä on selvästi yksi niitä hankintalain alihyödynnettyjä mahdollisuuksia.

Taasko halvin hinta voittaa!

Hankintojen kohdalla törmää toisinaan jänniin uskomuksiin. Ehdoton lempparini on kiukku voittajan valitsemisesta ”pelkällä hinnalla”. Tämä on melko yleinen ja usein mediassakin esitetty väärinkäsitys. Juttu on nimittäin niin, että vaikka voittajan valintaperusteena käytettäisiin ainoastaan hintaa, väitän, että hankinnoissa huomioidaan aina laatu. Kerron, mikä juju siinä hintavertailussa oikein on.

Vuoropuhelu yritysten kanssa

Kuntaliitossa on huomattu asia, johon omassakin työssäni törmään: vuoropuhelu tilaajan eli hankintayksikön ja yritysten välillä herättää hämmennystä. Kuntaliitto on koonnut ”Yleisiä uskomuksia vuoropuhelusta” -otsikon alle vuoropuheluun liittyviä uskomuksia ja linjannut, pitävätkö väitteet paikkansa vai onko kyse urbaanilegendasta. Tälle on ehdottomasti tilausta!   Miten se vuoropuhelu sitten käytännössä järjestetään?