Tagged Hesari

Soitellen soteen

Viime syksynä vaivalla aikaansaatu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus uhkaa vesittyä perustuslain vastaisena. Koska uudistus siirtyy koko ajan yhä kauemmas tulevaisuuteen, kuntien ja kuntayhtymien sote-kokonaisulkoistuksia ja näihin liittyviä suuria investointeja aiotaan rajoittaa määräaikaisella lailla. ”Miksi toimitaan näin rajulla tavalla?”, erään keskisuuren kaupungin kunnanjohtaja kysyi eilen  Helsingin Sanomissa. Mietin ihan samaa.

Tanssin talo – onko kyseessä julkinen hankinta?

Tällä viikolla on uutisoitu näyttävästi Helsinkiin suunnitellusta Tanssin talosta (mm. HS 14. ja 16.12.). Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina yksimielisesti kaupungin osallistumisen hankkeen rahoitukseen. Tanssin talo on tarkoitus rakentaa Ruoholahteen Kaapelitehtaan viereen. Havainnekuvan on luonnostellut arkkitehtuurin ykköstoimistoihin lukeutuva JKMM. Keskiviikkona hankkeen projektipäällikkö kiiruhti lausumaan, ettei talosta kuitenkaan tule sellaista, miltä se havainnekuvassa näyttää eikä arkkitehtiakaan ole vielä valittu. Onko kyseessä julkinen hankinta?…

Hankintalakiuudistus Hesarin Vieraskynässä

Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla julkaistiin hiljattain kiinnostava kannanotto hankintalakiuudistukseen liittyen. Tekstin ”Hankintalaki on uudistettava kansalaisten ehdoilla” on kirjoittanut sosiaalityön yliopistonlehtori Johannes Kananen Svenska social- och kommunalhögskolanista. Kananen nostaa esiin mielenkiintoisen havainnon. Hankintadirektiivissä – johon kansallinen lainsäädäntömmekin perustuu – on tarjottu mahdollisuus kohdentaa kilpailu sellaisille toimijoille, jotka hoitavat julkisen palvelun tehtäviä ja sijoittavat voitot uudelleen organisaation tarkoituksen saavuttamiseen.

Kiire ja julkisuus turvapaikkahankintojen haasteena

Helsingin Sanomat valotti päivän lehdessä pakolaisissa orastavaa bisnestä (koko juttu täällä). Valtio turvautuu turvapaikkakriisissä myös yrityksiin, jotka esimerkiksi pyörittävät vastaanottokeskuksia jo nyt. Monet keskeiset turvapaikanhakijoihin liittyvät palvelut ja menot onkin jutun mukaan jo kilpailutettu. Majoitustilojen kohdalla kuvio ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen kuin bisnespuoli ehkä soisi. Suorahankinta – eli ostaminen ”suoraan” ilman kilpailutusta – on sallittua jos laissa esitetyt edellytykset täyttyvät. Perusteeksi käy kyllä kiirekin – suorahankinnan saa tehdä jos se on ”ehdottoman välttämätöntä” eikä kilpailutukseen tarvittavaa aikaa ole käytettävissä ”hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi” (lainaukset hankintalain 27 §:stä). Euroopan komissio on linjannut, että turvapaikanhakijoiden määrän…

Ulkoistaminen ei vie autuuteen ja onneen – muttei tuhoonkaan

Helsingin Sanomien sekä Laura Rädyn innoittamaan otsikkoon kiteytyy oma hankinta-ammattilaiseni näkemys. Ulkoistaminen ei ole onnen automaatti eikä itseisarvo. Toisaalta ulkoistaminen ei myöskään ole tuhon tie – ainakaan jos ostajalla on kilpailuttamisessa tarvittavaa osaamista ja kirkas ajatus siitä, mitä ulkoistuksella tavoitellaan. Tämän päiväisen Hesarin pääkirjoituksen lisäksi julkiset hankinnat ovatkin olleet viime viikkoina esillä etenkin periaatteellisella tasolla.

Hesarin juttusarja ulkoistuksista

Helsingin Sanomissa on käynnissä juttusarja isojen kaupunkien – Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion – ostoista. Pääkaupunkiseudun ulkoistuksia lehti käsittelee erikseen kaupunkisivuillaan. Uusin pätkä, ”Terveysjätit hakevat kasvua ostamalla hoivakoteja”, julkaistiin maanantain lehdessä ja se löytyy myös netistä. Toisinaan paikallisten hoivakotien siirtyminen suuryrityksen omistukseen voi olla iloinen uutinen, kuten jutussa vastikään Attendon omistukseen siirtyneen palvelukodin entinen osastovastaava, nykyinen johtaja toteaa: ”Saimme leveämmät hartiat. Olen varma, että tämä turvaa asukkaiden ja henkilökunnan tulevaisuutta.”

Espoon suunnittelema kiinteistöpalveluiden jättiulkoistus

Espoo on jälleen isosti esillä päivän Hesarissa; ”Espoo päättää pian sadoista työpaikoista” (25.4.2015). Kaupungissa on tarkoitus päättää vielä kevään aikana siivoojien, katujen, puistojen ja kiinteistöjen hoitajien sekä vahtimestareiden työstä – ulkoistetaanko vai tehdäänkö jatkossakin itse. Kyse on yli 900 henkilön ja 40 miljoonan euron työstä. Juttua lukiessani mieleeni nousi tekstistä kolme kohta, joita hieman avaan.

Espoon ”arkkitehtiluomukset”

Hesari uutisoi (27.3.2015) Espoon koulukorjauksista sekä uusien koulujen rakentamisesta. Espoossa pohditaan koulurahaston perustamista ja sitä kautta koulukiinteistöjen ja niiden korjausten ulkoistamista. Hankintaslangilla tässä ehdotellaan elinkaarimallin käyttöä eli pitkäaikaista julkisen ja yksityisen kumppanuutta. Suomeksi sanottuna kaupunki kilpailuttaa itselleen ”kumppanin” eli yrityksen, joka remontoi tai rakentaa tilat. Yritys pitää huolta tiloista ja kaupunki maksaa vuokraa tilojen käytöstä. Kaupunki vuokraa…

Hoivapalvelujen ulkoistus herättää kysymyksiä

Sunnuntaiaamuun tuli hyvää keskustelua, kiitos Hesarin kysymyksiä herättävän jutun ”Kun hoivasta tuli bisnes” (HS 15.3.2015). Juttu itsessään on erinomainen, kattava ja hyvin taustoitettu. Huomasin kuitenkin ystävien Facebook-päivityksistä, että ulkoistuksiin liittyy paitsi mielipiteitä, myös monia epäselvyyksiä. Miten ne sote-ulkoistukset tosiasiassa menevät? Mikä ulkoistamisen tavoitteena on? Pitäisikö verotuksen olla läpinäkyvämpää? Onko pienillä yrityksillä arvoa itsessään?