Työtä hankinnoilla – omille kuntalaisille

Työtä hankinnoilla – omille kuntalaisille

Olin alkuviikolla keskustelemassa hankintojen avulla työllistämisestä THL:n Hankinnoista duunia -hankkeen webinaarissa (tallenne löytyy täältä).

Hankintalain kannalta keinot ovat simppelit – työllistämisehto huomioidaan vähimmäisvaatimuksena tai lisäpisteinä laatuvertailussa.

Mutta saako kunta edellyttää, että yritys rekrytoi oman kunnan heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä?

En osannut vastata, joten pitihän tämä selvittää.

Työllistämisehdossa on kyse työn tarjoamisesta lyhyeksi pätkäksi heikossa työmarkkina-asemassa olevalle henkilölle julkisen hankinnan avulla. Käytännössä tarjouskilpailun voittanut yritys sitoutuu työllistämään yhden tai useamman työtä vailla olevan nuoren, maahanmuuttajan, kehitysvammaisen tai pitkäaikaistyöttömän sopimuskauden aikana. Työntekijä saa jalkaa työmarkkinoille, yritys imagoedun ja tilaaja keventää paineita sosiaalitoimen puolelta. Yrityksen on mahdollista hakea työllistämiseen erilaisia tukia.

Hankintalaki edellyttää kohtelemaan tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä. Mutta työllistämisehdossa ei olekaan kyse tarjoajista – helsinkiläisiä työttömiä kun voivat rekrytoida myös muualla pääkonttoriaan pitävät toimijat. Hankintalakia tarkemmin en osannut vastata, joten soitin yhdenvertaisuusvaltuutetulle.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja kuulostaa puhelimessa ilahtuneelta. Hän viittaa nopeasti yhdenvertaisuuslain erilaisen kohtelun työssä ja työhön otettaessa oikeuttavaan säännökseen (12 §). Asuinpaikkaan perustuva erilainen kohtelu voi olla oikeutettua ”jos kohtelulla on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen tavoite”. Ylitarkastajan mukaan julkinen hankinta voisi ainakin periaatteessa olla tällainen peruste. Mutta virallisempi kanta kannattaa varmistaa vielä työelämän pelisääntöjä valvovalta työsuojeluviranomaiselta.

Aluehallintoviraston työsuojelun juristi pohtii työllistämisehtoa kanssani pidempään. Riemastuttavaa palvelua! Meidän molempien mielestä työllistämisehdon voisi rinnastaa kesätöihin – taustalla on kunnan työllisyystavoite ja työsuhteet ovat lyhyitä ja määräaikaisia. Kesätöihin rekrytoidessaan kunnalla on asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen tavoite – ja lupa rekrytoida omia kuntalaisia. Lisäksi heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden ”positiivinen erityiskohtelu” voisi jo itsessään olla oikeutettua.

”Jos minulle tulisi valvonnassa tällainen tapaus ja työllistämisehdon tavoite olisi selkeästi avattu, ei siinä olisi ongelmaa.”

Tilaajan onkin syytä kuvata työllistämisehdon tavoitteita – työllistämispolitiikkaa, kohderyhmän positiivista erityiskohtelua sekä työsuhteiden määräaikaisuutta ja lyhytkestoisuutta jo hankinta-asiakirjoissa. Tällöin myös tarjouskilpailun voittanut yritys välttyy turhilta syrjintäsyytöksiltä paikkakuntalaisia henkilöitä rekrytoidessaan.

Yksiselitteinen vastaus, joka webinaarissa jäi antamatta on siis tässä:

Kunta voi työllistämisehtoa käyttäessään edellyttää, että tarjouskilpailun voittaja rekrytoi heikossa työmarkkina-asemassa olevia kyseisen kunnan asukkaita.

3 comments

  1. Elina Patana says:

    Kommentoisin vielä sen verran, työllistämisehtona on usein 6kk-9 kk työpaikan tarjoaminen mutta tavoitteena tietysti on, että työllistynyt henkilö työllistyisi tämän jälkeen pysyvästi. Tätä emme tietysti voi vaatia, sillä yritys luonnollisesti päättää omista rekrytoinneistaan. Silti lyhempikin työpätkä on työntekijälle loistava mahdollisuus näyttää ja kerryttää omaa osaamistaan. Esimerkiksi palkkatuen tarkoituksena on tukea työttömän työnhakijan pääsyä työmarkkinoille ja auttaa työnantajaa löytämään itselleen sopivan työntekijän.

    • hankintaturisti says:

      Ymmärrän tavoitteen hyvin. Koska työllistämisehto koskee kuitenkin vain sitä yhtä määräaikaista pätkää, en näe tätä ongelmallisena.

Vastaa