Hiphurraa! Uusi hankintalaki sallii ympäristömerkin edellyttämisen osana julkista hankintaa aiempaa helpommin. Itse asiassa laki sallii ympäristöominaisuuksien lisäksi myös sosiaalisia ominaisuuksia tai ”muita ominaisuuksia” kuvaavien merkkien edellyttämisen. Tällaisia ovat kaiketi ainakin Reilu kauppa ja luomumerkinnät.
Mikä tässä on uutta?
Hankintalaki mahdollistaa tietyn merkin vaatimisen sen perusteisiin viittaamisen sijaan. Käytännössä tilaajan ei siis tarvitse ehdoin tahdoin ilmoittaa hyväksyvänsä myös muuta kuin toivomaansa merkkiä ”tai vastaava” -lisäyksellä. (Siinä tapauksessa, että joku todella kykenee tarjoamaan vastaavat kriteerit täyttävän muun merkin, tällainenkin merkki on hyväksyttävä. Käytännössä tällaisia toisiaan vastaavia merkkejä ei ymmärtääkseni oikeastaan ole, eikä tilaajan osaaminen useinkaan riitä arvioimaan erilaisia selvityksiä merkkien vastaavuuksista.)
Tietyn merkin, kuten Euroopan unionin ympäristömerkki EU-kukan tai Pohjoismaiden virallisen ympäristömerkin Joutsenmerkin edellyttäminen onkin tilaajalle sikäli selkeää, että merkkejä ja niiden myöntämistä valvovat ammattilaiset, eikä tilaajalla tarvitse olla osaamista merkin perusteista. Nämä molemmat merkit on mainittu hankintalain esitöissä esimerkkeinä merkeistä, joita tilaaja voi suoraan vaatia.
Yritysten näkökulmasta tietyn merkin edellyttäminen turvaa tasapuolista kohtelua, sillä vaatimukset merkin saamiseksi ovat kaikille samat – arvio ei ole tarjoajien laatimien selvitysten ja tilaajan tulkinnan varassa. Tietyn merkin edellyttäminen lisää ennakoitavuutta ja rohkaisee tarjoajia hankkimaan kyseisen merkin.
Mitä vaatimuksia hankintalaki sitten asettaa merkille?
Edellytyksenä tietyn merkin vaatimiselle on, että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
1) Merkille asetetut vaatimukset liittyvät hankinnan kohteeseen. (Tästä syystä esimerkiksi Joutsenmerkistä on hiljattain poistettu markkinointia koskeva kriteeristö.)
2) Merkille asetetut vaatimukset perustuvat puolueettomasti todennettavissa oleviin ja syrjimättömiin perusteisiin.
3) Merkit vahvistetaan avoimessa menettelyssä, johon voivat osallistua viranomaiset, kuluttajat, työmarkkinaosapuolet, valmistajat, kaupan edustajat sekä muut asiaankuuluvat sidosryhmät ja organisaatiot.
4) Kaikkien on periaatteessa mahdollista saada merkki.
5) Merkille asetetut vaatimukset laatii kolmas osapuoli, eikä merkkiä hakeva toimittaja voi vaikuttaa tähän.
Miten merkin saa osaksi hankintamenettelyä?
Merkki voidaan huomioida julkisessa hankinnassa käytännössä kahdella tavalla: vähimmäisvaatimuksena hankinnan kohteen määrittelyssä tai lisäpisteinä laatuvertailussa.
Tarkkoja mallilausekkeita molempiin löydät ympäristömerkkien osalta tuoreesta Opas ympäristömerkin käyttämiseen julkisissa hankinnoissa -julkaisusta, jonka olen kirjoittanut työni puolesta yhdessä Joutsenmerkkiä ja EU-ympäristömerkintää hallinnoivan Suomen Ympäristömerkinnän kanssa. Mallilausekkeet soveltuvat mainiosti myös muiden hankintalain vaatimukset täyttävien merkkien edellyttämiseen. Oppaaseen on koottu myös konkreettisia vinkkejä ympäristömerkintää koskevan markkinakartoituksen järjestämiseen.
[Blogikirjoitus on julkaistu asiakkaan ja työnantajani luvalla.]
Moikka. Pohdimme juuri, miten hankintalaki suhtautuu yhteiskunnallisen yrityksen merkkiin. Merkin kriteerejähän ei ole määritelty laissa. Miten näet asian?
Hei Elina! En tunne Yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä tarkemmin, mutta näkisin, että merkki koskee nimenomaan tarjoajia, ei hankinnan kohdetta. Merkki ei siten täytä hankintalain 72 §:ssä luetelluista kriteereistä ainakaan ensimmäistä (”vaatimukset liittyvät hankinnan kohteeseen”).
Lisäys vielä edelliseen. Nettisivujen mukaan kriteerit koskevat tosiaan tarjoajaa ja mm. yrityksen pääkonttorin on oltava Suomessa. Merkin kriteerit ovat siten ainakin osittain hankintalain periaatteiden vastaisia (tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu; 3 §).
Tulkitaankohan tätä ympäristömerkkiasiaa edelleen samalla tavoin? Eli voiko sitä käyttää mm. ilman tuota mainittua ”tai vastaava” -määritelmää? Löytyykö tähän jokin lainkohta tai muu, jonka perusteella näin voi tehdä?
Käyttäähän sitä saa, mutta miten tuon ”tai vastaavan” ja muiden määreiden mukanaoloa tulkitaan?
Moi! Kyllä tämä on edelleen ihan voimassa olevaa lainsäädäntöä – hankintalaki mahdollistaa tietyn merkin edellyttämisen, eikä ”tai vastaava” -lievennystä tarvitse lisätä. Olennaista on, että vaadittava merkki täyttää nuo hankintalaissa asetetut kriteerit.