Huomaan, että maaliskuussa kirjoittamani arvio hankintadirektiivin välittömästä soveltamisesta on noussut yhdeksi viimeaikojen luetuimmista blogipostauksista. Yli puolen vuoden jälkeen direktiivin soveltaminen hankintalain rinnalla on solahtanut osaksi arkea. On aika päivittää kirjoitusta.
Muistilista siirtymäajalle
Moni muutos on huomioitu Hilman ilmoituspohjissa ja direktiivin vaatimukset tulevat täytetyiksi lähes huomaamatta. Kilpailutukset sujuvat ilman suurempaa hämminkiä nämä muutokset muistamalla:
1. Tarjouspyyntö julkaistaan samaan aikaan hankintailmoituksen kanssa.
Käytännössä tarjouspyynnön voi julkaista Hilma-ilmoituksen liitteenä tai sähköisesti hankintayksikön omilla nettisivuilla, jonka osoite ilmoitetaan hankintailmoituksessa.
Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta tämä vaatimus koskee kaikkia menettelyjä. Neuvottelumenettelyssä riittää kuitenkin, että kyseessä on alustava tarjouspyyntö, jota tarkennetaan neuvottelujen jälkeen julkaistavalla lopullisella tarjouspyynnöllä. Alustavassa tarjouspyynnössä mahdollisesti esitettyjä vähimmäisvaatimuksia tai vertailuperusteita ei kuitenkaan voi enää siinä vaiheessa muuttaa.
2. Tarjoajien soveltuvuus tarkastetaan ESPD-vakiolomakkeella.
Tilaajan on räätälöitävä lomake jokaista kisaa varten ja liitettävä asiakirja itse tarjouspyyntöön. Lomakkeen voi valmistella esimerkiksi sähköisessä ESPD-palvelussa. Tarjouspyyntöön liitettävän kooditiedoston lisäksi tilaajan on syytä ohjeistaa lomakkeen käyttöä ja eritellä mahdolliset referenssien sisältöä tai esimerkiksi liikevaihdon määrää koskevat vaatimuksensa.
Pelkkä yleisluonteinen ilmoitus ESPD-lomakkeen vaatimisesta ei siis riitä – käytännössä tilaaja ei tule tällöin esittäneeksi vielä minkäänlaisia soveltuvuusvaatimuksia.
ESPD-lomakkeen käyttö on pakollista kaikissa EU-hankinnoissa poislukien suunnittelukilpailut sekä sote- ja muut toissijaiset palveluhankinnat.
3. Kokonaisuus rohkeasti osiin.
Direktiivi kannustaa jakamaan hankinnan osiin. Se tarkoittaa, että yhdessä tarjouspyynnössä on useita osia, mutta tarjouksen voi jättää tai voittajaksi voi valikoitua vain joihinkin näistä. Tällä tuetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä – julkisen sektorin kumppaniksi pääsee siivulla, vaikkei koko kakkua pystyisikään tarjoamaan.
4. Olennaisia sopimusmuutoksia ei saa tehdä.
Epäolennaisia saa. Ja olennaisiakin jos niistä on kerrottu jo aikanaan hankintailmoituksessa tai kyseessä on sen verran poikkeuksellinen tilanne, ettei harkitsevainenkaan hankintayksikkö olisi voinut varautua muutokseen ja toimittajan vaihdos kesken sopimuskauden on kriittistä.
Sopimusmuutoksia koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaisiin sopimuksiin, jotka perustuvat ennen 18.4.2016 tehtyihin kilpailutuksiin.
Mistä tässä on kyse?
Vuonna 2014 voimaan tullut hankintadirektiivi tuli Suomessa suoraan sovellettavaksi 18.4.2016, sillä kansallista hankintalakia ei ehditty päivittää direktiivin vaatimusten mukaiseksi siihen mennessä.
Tämänhetkisen arvion mukaan uusi hankintalaki saadaan voimaan aikaisintaan alkuvuonna 2017. Siihen asti kaikissa EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa on noudatettava direktiivin ehdottomia määräyksiä. Ja sen jälkeenkin toki, mutta silloin ne ovat vihdoin osa kansallista hankintalakia.
Suomeksi sanottuna: jos direktiivissä on määräys, joka puuttuu hankintalaista tai jos direktiivi ja hankintalaki ovat keskenään ristiriidassa, noudatetaan direktiiviä.