Helsingin uudet kaupunkipyörät, etenkin niiden keltainen ilme ja Alepalle myydyt mainospaikat, ovat herättäneet intohimoja. Harva on tullut ehkä ajatelleeksi, että fillaritkin on kilpailutettu julkisena hankintana ja koko palvelun sisältö on määritelty kiehtovalla tarkkuudella.

Miten kaupunkipyörät on hankittu?

Kaupunkipyörät on hankittu 10 vuoden sopimuksella Moventia & Smoove SAS -nimiseltä ryhmittymältä. Mukana porukassa ovat myös Helkama Velox Oy ja Clear Channel Suomi Oy.

Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) kilpailutti hankinnan jo marraskuussa 2014 julkaistulla hankintailmoituksella. Kilpailutus tehtiin neuvottelumenettelyllä. Kiinnostuneita ilmaantui seitsemän ja neuvottelujen jälkeen pyöräjärjestelmästä saatiin kolme tarjousta.

Valintaperusteena kisassa oli kokonaistaloudellinen edullisuus: hinta ratkaisi 60 %, laatuvertailu 40 %. Palaan laatuarviointiin tarkemmin vielä tuonnempana. Käytännössä laatuvertailun piste-erot olivat kuitenkin marginaaliset ja tarjousten ero perustuu hintaan: voittaneen tarjoajan hinta 10 vuoden sopimuskaudelle on 12.950.000€, muiden 17.490.000€ ja 19.999.90€.

Järjestelmän ensimmäinen vaihe (50 pyöräasemaa, 1000 telinettä ja 500 fillaria) otettiin käyttöön 2.5.2016. Tarjouspyynnön mukaan järjestelmän on oltava käytössä lopullisessa laajuudessaan (150 asemaa, 3000 telinettä, 1500 pyörää) 2.5.2017.

Kaupunkipyöräjärjestelmän vaatimukset

Kaupunkipyöräjärjestelmä on kuvattu tarjouspyynnössä yksityiskohtaisesti – kilpailutus on oiva esimerkki vähimmäisvaatimusten asettamisesta. Pyöriä koskevat tällaiset vaatimukset:

• värit ja pintamateriaalit kaupunkikalusteohjeen mukaiset, (”mahdollisesta sponsorivärityksen käyttämisestä tulee sopia tilaajan kanssa erikseen”);
• tukeva runko;
• pistosuojatut, ilmatäytteiset renkaat;
• vähintään kolme vaihdetta;
• etuvalo napadynamolla, heijastimet sivuille ja taakse;
• kori tai taakkateline;
• satulan korkeussäätö pikalukolla, satulaputki ei saa irrota rungosta;
• seisontajalka;
• lokasuojat edessä ja takana;
• lukko kiinnitettynä väliaikaista lukitsemista varten;
• ”mainospaikat voivat olla lokasuojissa ja runkoon kiinnitettynä”;
• pyörät ovat yksilöllisesti tietojärjestelmässä tunnistettavia käytön ja vioittumisen seuraamiseksi.

Joku on tullut ajatelleeksi vaihteita, heijastimia, lukkoakin!

Fillareiden lisäksi tilaaja on asettanut sivukaupalla vaatimuksia pyöräasemille (mm. määrä, sijainti, koko, käyttäjien tunnistautumismahdollisuudet, mahdollisuus palauttaa pyörä tietoliikennekatkoksesta huolimatta, mainokset, käyttöohjeiden kielet ja kartta), tietojärjestelmälle (omat nettisivut ja mobiilisovellus, käyttörajoitukset ja raportit), asiakaspalvelulle (asiakkaalle edullinen Call Center sekä chat, tarkat kellonajat saatavuudesta ja vaatimus odotusajan kohtuullisuudesta), rekisteröitymiselle (lähtökohtaisesti netissä, matkakortti yhdistettävissä tietoihin) sekä ylläpidolle (pyöristä vähintään 93 % jatkuvasti käytettävissä, tietojärjestelmä käytettävissä 99,0 % klo 06.00-22.00 pyöräilykauden aikana). Ja niin edelleen.

Valittu toimittaja huolehtii pyörien korjaamisesta ja tarjoaa rikkoutuneen tilalle uuden. Rikkoutunut pyörä on korvattava toimivalla yhden vuorokauden kuluessa. Toimittaja huolehtii asemien siisteydestä ja kunnossapidosta. Kerää fillarit talveksi talteen.

Lisäksi toimittaja tasaa pyöriä eri asemien välillä – yksittäinen kaupunkipyöräasema saa olla täynnä tai tyhjänä enintään tunnin kerrallaan. Tunnin! Olen jo nähnytkin liikenteessä kuorma-autoja pyörälasteineen.

Ajatelkaa, joku on määritellyt nämä kaikki. Miten hienoa!

Ja joku on määritellyt myös mainosrahoituksen.

Alepa-diili

Fillareissa näkyvistä kirkkaankeltaisista HOK-Elannon Alepa-mainoksista sekä siitä, kannattaako pyöriin ylipäätään iskeä mainoksia, voi olla montaa mieltä.

Mainosrahoitusta koskevat kilpailutus- ja sopimusasiakirjat on merkitty salassapidettäviksi toimittajan liike- ja ammattisalaisuuksiin vedoten. Mitä kilpailutuksesta sitten selviää?

Tarjouspyynnössä on todettu yksiselitteisesti näin:

”Tarjoajan esittämä ratkaisu voi sisältää mainosrahoituksen. Tarjoaja saa pitää kaikki mainostuotot itsellään.”

Tarjouksessa on pitänyt ilmoittaa arvio mainostuotoista sopimuskauden aikana, mutta kuitenkin: ”Tämä ei vaikuta vertailuhinnan laskentaan.”

Tieto hieman hämmentää. Hesari nimittäin uutisoi, että pyörät maksavat kaupungille noin 600.000€ vuodessa ja toinen mokoma tulee mainostajien pussista. Ainakaan julkisissa kilpailutusasiakirjoissa mikään ei tue tätä tietoa.

Tarjouspyynnön mukaan HKL määrittelee pyöräilijöiltä kerättävien kausi-, kerta- ja käyttömaksujen suuruuden. Toimittaja kerää nämä maksut ja tilittää ne lyhentymättöminä HKL:lle. Käyttömaksujen määräksi on arvioitu 220.000-640.000€ vuodessa. Tällä perusteella vaikuttaisi pikemminkin siltä, että puolet kustannuksista katetaan käyttäjiltä kerättävillä euroilla, ei mainostuloilla. Mainoseurot ovat toki välillisesti alentaneet hankinnan kustannuksia; voittanut tarjoushan oli useita miljoonia hävinneiden tarjouksia halvempi.

Clear Channel on ilmoittanut solmineensa Alepan kanssa kolmivuotisen sopimuksen. Jos pyörien Alepa-ilme onkin tullut poliittisille päättäjille yllätyksenä, toimittajan hankkima mainosrahoitus ilmenee selkeästi jo tarjouksesta. Clear Channelin edustaja on vakuutellut, että keltainen väri on sattumaa ja johtuu HSL:n joukkoliikenteen symboliikasta. Jos sponsorivärityksestä onkin sovittu, asiakirja ei ole julkinen. Toimittajan mallifillari HKL:n tiedotteessa ja Clear Channelin nettisivuilla on vielä harmaa.