[Edit 27.10.2016 klo 10.30: Katso päivitetty kirjoitukseni direktiivin välittömästä vaikutuksesta siirtymäajalla täältä.]

Hankintadirektiivi tulee suoraan sovellettavaksi Suomessa 18.4.2016. Se tarkoittaa sitä, että jos direktiivin määräys poikkeaa voimassa olevan hankintalain säännöksestä, direktiivillä on etusija eli sitä noudatetaan. Juridisin termein sanottuna direktiivillä on välitön oikeusvaikutus.

Alkuhämmennyksen jälkeen tilanne alkaa selkiintyä. Direktiivin määräykset eivät sittenkään ”mullista” hankintamenettelyjä. Moni direktiivistä suoraan sovellettavaksi tuleva määräys lähinnä hienosäätää käytäntöä tai tulee huomioiduksi automaattisesti Hilma-ilmoituslomakkeiden kautta. Osa määräyksistä, kuten vaikkapa sopimuksen muuttamista koskeva säännös tai sidosyksikkösääntelyn tarkentuminen, ei varsinaisesti ehtine aiheuttaa sen suurempaa hämminkiä ennen kuin hankintalaki jo saadaan voimaan.

Muutama artikla on kuitenkin hyvä huomioida.

Tässä oma, täysin subjektiivinen näkemykseni olennaisista muutoksista 18.4. alkaen.

Lähtökohdat

Välitön oikeusvaikutus koskee direktiivin sellaisia kohtia, joissa hankintayksikölle on asetettu ehdoton velvollisuus tai tarjoajalle tai ehdokkaalle ehdoton oikeus.

Direktiiviä sovelletaan kilpailutuksiin, joiden hankintailmoitus julkaistaan 18.4. tai sen jälkeen.

Ja todetaan tämäkin vielä selvyyden vuoksi: direktiivi soveltuu ainoastaan EU-kynnysarvon ylittäviin hankintoihin. Kansallisiin hankintoihin direktiivillä ei siis ole vaikutusta.

Käytännön kannalta merkittävät muutokset

Sosiaalipalvelut ja muut erityiset palvelut (art 74 ja 75)

Sote- ja muut erityispalvelut on 18.4. alkaen kilpailutettava EU-laajuisesti jos hankinnan arvo ylittää 750.000e.

Tämä poikkeaa merkittävästi hankintalaista: voimassa olevan lain mukaan näissä ns. B-listan mukaisissa toissijaisissa palveluhankinnoissa on riittänyt kansallisen tason kilpailutus hankinnan arvosta riippumatta.

Hankinnan jakaminen osiin (art 46)

Hankinnan jakaminen pienempiin kokonaisuuksiin ja sitä kautta pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen on yksi uudistuksen keskeisiä tavoitteita. Artiklan 46 mukaan hankintayksikön on ilmoitettava syyt päätökselleen olla jakamatta hankintasopimusta osiin.

Hankintailmoitukset (art 49)

Hankintailmoituksessa on oltava direktiivin liitteen V kohdassa C esitetyt tiedot. Muilta osin tiedot eivät merkittävämmin poikkea nykyisestä, mutta yksi kiinnostava kohta siellä on.

Liitteellä todetaan, että jo hankintailmoituksessa on oltava ”sähköposti- tai internetosoite, josta hankinta-asiakirjat ovat ilmaiseksi, rajoituksetta, suoraan ja kokonaan kaikkien saatavilla”. Käsittääkseni tämä tarkoittaa myös tarjouspyyntöä ja muitakin kuin avointa menettelyä. Jos asiakirjoja ei ole avoimesti kaikkien saatavilla muutaman direktiivissä esitetyn hyväksytyn perusteen nojalla, ilmoituksessa on joka tapauksessa kerrottava miten asiakirjat voi saada.

Neuvottelumenettely (art 29)

Hankinnan kohde on määriteltävä tarkemmin. Vähimmäisvaatimuksista ja sopimuksen tekoperusteista ei saa neuvotella.

Tekniset eritelmät (art 42)

Hankinnan kohteen vaatimukset osoitetaan teknisissä eritelmissä. Näistä on lista direktiivin liitteessä VII. Kiinnostavaa on, että kaikissa hankinnoissa, jotka on tarkoitettu ”luonnollisten henkilöiden käyttöön”, olipa kyse kansalaisista tai hankintayksikön omasta henkilöstöstä, tekniset eritelmät on lähtökohtaisesti laadittava siten, että niissä huomioidaan ”esteettömyys vammaisille henkilöille tai kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu”. Jää nähtäväksi mitä tämä tarkoittaa käytännössä.

Niin ikään liitteessä VII edellytetään mm. ympäristö- ja ilmastomyönteisyyden tason huomioimista kaikissa rakennushankinnoissa.

Yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja ESPD (art 59 ja 90)

Hankintaviranomaisten on hyväksyttävä yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja (”ESPD”) näytöksi tarjoajan soveltuvuudesta.

Vakiolomaketta ja asiakirjan sähköistä muotoa koskevat vaatimukset tulevat kuitenkin voimaan vasta siirtymäajan jälkeen 18.10.2018 (art 90 kohta 3).

Lokakuuhun 2018 saakka lomakkeen voi siis käytännössä tulostaa, täyttää käsin, skannata ja lähettää sähköisesti tarjouksen mukana. Halutessaan. (Komission englanninkielinen tiedote täällä.)

[Edit 13.4.: Direktiivi, asetus ja komission virkamiehiltä saatu suullinen ohjeistus poikkeavat siinä määrin toisistaan, että TEM suosittaa käyttämään ESDP-lomaketta kaikissa EU-hankinnoissa 18.4. alkaen. Ministeriö suosittelee käyttämään komission sähköistä ESPD-palvelua, joskin halutessaan lomakkeen voi toimittaa myös paperilla tai skannattuna tarjouksen liitteenä.]

Kokonaistaloudellinen edullisuus (art 67)

Vertailuperusteena on käytettävä kokonaistaloudellista edullisuutta.

Erilliset kertomukset( art 84)

Hankintayksikön on laadittava jokaisesta direktiivin soveltamisalaan kuuluvasta hankintasopimuksesta tai puitejärjestelystä kirjallinen selvitys. Sisällölliset vaatimukset on kuvattu tarkasti artiklassa 84.

Hankintayksiköiden on lisäksi pidettävä kirjaa kaikkien hankintamenettelyjen edistymisestä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kaiken hankinnan yhteydessä käytävän vuoropuhelun, sisäisen neuvottelun ja valmistelun dokumentointia. Asiakirjat on säilytettävä vähintään kolme vuotta.

Uusi Hankintalaki – blogitekstit kootusti yhdessä paikassa

Kaikki hankintalain uudistusta käsittelevät Hankintaturistin ja JIT-Miehen blogin jutut löytyvät nyt kootusti osoitteesta uusihankintalaki.fi Pysy kuulolla!