Hankintaterveiset hiekkalaatikolta

Olen tuoreessa Oliviassa. Lehti järjesti viime syksynä mentorointiohjelman, johon tulin valituksi. Niinpä minulla on ollut hoitovapaani aikana etuoikeus pohdiskella ammatti-identiteettiäni ja työelämää yleisemminkin yhdessä Kirsi Pihan kanssa. Ja keksiä muun muassa tämä blogi, jota minulla on syksyllä töihin palattuani mahdollisuus päivittääkin ahkerammin.

Näemmä aika hiekkalaatikon reunalla on ollut sopiva ja motivoiva – olen valmis käärimään hihat ja palaamaan perhevapaalta innostuneena hommiin. Mutta miten kertoa hiekkalaatikkoväelle julkisista hankinnoista? Mitä äiti oikein tekeekään?

Julkiset hankinnat niin että yksivuotiaskin ymmärtää

On yhteisiä sääntöjä, lakeja. Äiti osaa ne säännöt. Siksi autan muita. Ja välillä neuvottelen ihmisten kanssa jos on tullut väärinkäsityksiä tai riitaa. Autan jos joku yhteisiä rahoja käyttävä kaupunki, koulu, sairaala tai vaikkapa kirkko tarvitsee apua tavaroiden tai työn ostamisessa. Esimerkiksi jos tarvitaan uusi tietokone, paloauto tai leikkipuisto, mietitään yhdessä minkälainen se voisi olla. Tai jos halutaan bussiyhteys, päätetään miten usein se bussi menisi ja paljonko siinä olisi tilaa rattaille. Ja muistattehan vanhainkodin, jossa kävimme? Joskus mietin töissä, mitä vanhainkodissa voitaisiin tehdä ja paljonko siellä olisi ihmisiä töissä. Miten usein lakanat vaihdetaan ja onko jälkiruokaa.

Välillä kysymykset on vaikeampia, joskus helpompia. Välillä osaan vastata itse ja joskus tarvitaan monta aikuista miettimään yhdessä.

Ei se sen monimutkaisempaa ole. 

 

 


 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s