Julkiset hankinnat, mistä niissä oikein on kyse? Olen koonnut alle lyhyesti lähtökohdat julkisista hankinnoista. Netistä löytyy valtavasti tietoa hankintojen tarkempaan opiskeluun. Erinomainen yleissivusto on esimerkiksi Kuntaliiton ylläpitämä hankinnat.fi. Kattavasti tietoa ja hyviä linkkejä on koottu työnantajani PTCServices Oy:n sivustolle. Netistä löytyvät niin ikään valtion hankintakäsikirja 2010 sekä työ- ja elinkeinoministeriön hankintasivu. Hankintailmoitukset julkaistaan HILMA-portaalissa.

Mitä julkiset hankinnat ovat?

Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan yhteisillä rahoilla tehtäviä suuria ostoja. Julkisia hankintoja säädellään hankintalaissa, joka perustuu EU-direktiiviin. Hankintalain mukaan esimerkiksi valtion virastojen ja liikelaitosten, kuntien, kuntayhtymien, sairaanhoitopiirien ja seurakuntien sekä muiden laissa määriteltyjen hankintayksiköiden on kilpailutettava ostonsa hankintalain mukaan. Kaikki ostot on kilpailutettava jos niiden rahallinen arvo ylittää niin sanotun kynnysarvon. Ostot eli hankinnat voivat olla tavaran ostamista, palvelun ostamista tai esimerkiksi rakennusurakan teettämistä.

Perushankintalain lisäksi on olemassa myös erityisalojen hankintalaki (laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista). Erityisalojen hankintalakia on noudatettava jos hankintayksikkö sattuu toimimaan vesi- ja energiahuollon, liikenteen tai postipalvelujen alalla. Lakia ei voi itse valita.

Milloin pitää kilpailuttaa?

Kilpailutus on aina järjestettävä hankintalain mukaan jos 1) ostaja eli tilaaja on hankintayksikkö ja 2) jos hankinnan arvo ylittää kynnysarvon.

Kynnysarvot jaetaan erikseen kansallisiin kynnysarvoihin sekä EU-laajuisen kilpailutuksen edellyttäviin kynnysarvoihin. Kansallisen kynnysarvon ylittävistä hankinnoista on aina julkaistava ilmoitus Hilma-sivustolla osoitteessa http://www.hilma.fi tai http://www.hankintailmoitukset.fi.

Tällä hetkellä pääsääntöinen kansallinen kynnysarvo kilpailutukselle on 30.000 euroa, rakennusurakoille 150.000 euroa. Jos hankinnan arvo on vähemmän kuin kynnysarvo, kilpailutusta ei tarvitse järjestää hankintalain menettelyohjeilla. Tällaisissa pienhankinnoissakin noudatetaan kuitenkin usein hankintayksikön omia, kenties hyvinkin tarkkoja ohjeita.

Jos hankinnan arvo ylittää EU-kynnysarvon, kilpailutus on järjestettävä EU-laajuisesti. Tällöin hankintailmoitus julkaistaan Hilman lisäksi niin kutsutussa TED-tietokannssa. EU-kynnysarvot perustuvat Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa sovittuihin kynnysarvoihin. Euroopan komissio vahvistaa EU-kynnysarvot kahden vuoden välein. Viimeksi EU-kynnysarvot on tarkistettu vuoden 2014 alussa. EU-hankintadirektiivi edellyttää vain EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen kilpailuttamista. EU-kynnysarvot ovat 134.000 / 207.000 euroa ja rakennusurakoiden osalta 5.186.000 euroa. Lisätietoa kynnysarvoista löytyy työ- ja elinkeinoministeriön sivulta tästä.

Miksi pitää kilpailuttaa?

Hankintalain tavoitteena on lisätä ostojen avoimuutta ja kilpailua. Tarkoitus on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Tämä on määritelty suoraan laissa.

Hankintalaissa on määritelty tarkasti myös hankinnoissa noudatettavat periaatteet. Hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintoja on voitava myös käytännössä toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioiden.

Onko palvelujakin pakko ulkoistaa?

Ei. Kyseessä on pikemminkin poliittinen päätös. Hankintayksikkö voi hoitaa palveluja omana työnään.